100 vuotta sitten
Vaikka pankkitoiminta oli sata vuotta sitten Suomessa jo laajalle levinnyttä ja vakiintunuttakin, suurin osa tavallisten ihmisten rahataloudesta toimi edelleen seteleillä ja kolikoilla. Palkka maksettiin kirjekuoressa perjantaisin, ja siitä käytiin ensin maksamassa vuokrarahat päältä pois isännöitsijälle, joka kiersi niitä keräämässä. Tästä seurasi, että ihmiset olivat yleensä varsin hyvin perillä siitä, kuinka paljon heillä oli rahaa ja miten sitä päivittäisiin tarpeisiin kului – vilkaisu kukkaroon riitti. Jos setelipino alkoi kasvaa turhan korkeaksi patjan alla piiloteltavaksi, silloin saattoi tulla asiaa pankkiin.
Tavallisten työväenluokkaisten ja keskiluokkaisten ihmisten suurin menoerä oli ruoka.
Tavallisten työväenluokkaisten ja keskiluokkaisten ihmisten suurin menoerä oli ruoka, joka vei paljon suuremman osuuden käytettävissä olleista tuloista kuin esimerkiksi asuminen. Tämä selittyy yhtäältä sillä, että asumukset olivat hyvin paljon vaatimattomampia ja yksinkertaisempia rakentaa, ja toisaalta maatalous varsin tehotonta nykyiseen verrattuna.
Niukkuus oli perusasetus ja pahan päivän varalle säästettiin. Iso osa nykyisin rahalla ostettavista asioista saatiin joko itse tekemällä tai keskinäisinä vaihtokauppoina.
20 vuoden kuluttua
Tulevaisuudessa rahatalous monimuotoistuu. Maksamme edelleen hankintoja ja palveluita jollakin valuutalla, jota saamme myös työsuoritustemme vastikkeeksi. Niin kauan kuin sähkön jatkuvaan saatavuuteen voi luottaa, tulee käteinen paperi- ja metalliraha harvinaistumaan edelleen, kenties katoamaan vauraista länsimaista kokonaan.
Perinteisen rahan rinnalle kehittyy myös muita arvonmuodostuksen keinoja. Tällaista enteilevät esimerkiksi erilaiset loma-asunnon vaihtopalvelut, naapurustojen paikallisvaluutat ja luottamuspääomaan perustuvat lainaus- ja vaihdantajärjestelmät, joita myös kehittyvä viestintäteknologia mahdollistaa.
Mihin rahamme tulevaisuudessa menevät, on vaikea ennustaa, kun emme tiedä miten maailman energiakysymykset ratkeavat. Ruoka ja asuminen tuskin halpenevat. Asiantuntijat kehottavat varautumaan niukkuuteen – jolloin isovanhempien kierrätyksen, jakamisen ja säästämisen oppeja tarvitaan taas!
