100 vuotta sitten
Kaupunkien väestö kasvoi teollistumisen myötä nopeasti ja asuntopula oli kova. Tämä loi edellytykset vilkkaille vuokra-asuntomarkkinoille, joilla saattoi myös tienata hyvin. Tehtaiden patruunat ja muut rahamiehet rakennuttivat työläisille lutikkalinnoinakin tunnettuja vuokrakasarmeja. Tilaa oli vähän ja se oli arvokasta, jolloin moni vuokralainen myös alivuokrasi osan asunnostaan tai pelkän makuupaikan siellä.
Usein vuokraemänniksi päätyivät myös paremman väen leskirouvat, joilla oli omistuksessaan tai käytössään iso asunto, mutta vähän käteistuloja. Tyypillinen leskirouvan vuokralainen oli opiskelija tai konttorityötä tekevä naishenkilö.
Usein vuokraemänniksi päätyivät myös paremman väen leskirouvat, joilla oli omistuksessaan tai käytössään iso asunto, mutta vähän käteistuloja.
Varsinaista kansankapitalismia ei asuntojen vuokraaminen vielä ollut – vauraus perustui suurelta osin maanomistukseen, ja keskiluokkainen kaupunkilaisuus teki vasta tuloaan.
20 vuoden kuluttua
Viiden sukupolven ajan jatkunut vaurastuminen ja kaupungistuminen alkavat näkyä keskiluokalle kertyneessä omaisuudessa, josta huomattava osa on asuntoja. Yhteiskunta on toisen maailmansodan jälkeen ohjannut kansalaisia omistusasumiseen. Oman asunnon hankkiminen ja asuntolainan pois maksaminen on kuulunut aikuisuuteen. Asuntoon kerran sijoitettua varallisuutta ei realisoida ennen kuin tosi hädässä ja mieluiten jätetään perinnöksi.
Asuntojen hankkiminen sijoituskohteiksi on niin ikään ollut suosittua, varsinkin edullisten korkojen aikoina. Asunto on helposti ymmärrettävää omaisuutta. Kaupungistumisen yhä vain jatkuessa vuokratuottoa on tullut mukavasti samalla kun asunnon arvo on kasvanut inflaatiota nopeammin. Suomalainen asunto-osakeyhtiö on luonut hyvän mallin asuntoihin sitoutuneen kansallisvarallisuuden vaalimiselle.
Kaiken tämän seurauksena moni tavallinen kansalainen on sivutoiminen vuokraisäntä tai -emäntä.
Lue muita Ennen ja huomenna -juttuja:
Ennen ja huomenna: Lemmikit kotitaloissa
Ennen ja huomenna: Turvallisuus taloyhtiöissä
