Asumisella on iso vaikutus yksittäisen suomalaisen hiilijalanjäljen suuruuteen eli siihen, kuinka paljon henkilön elämäntapa tuottaa vuodessa päästöjä. Suomessa rakennusten käyttöön vaadittavasta energiasta lämmitys ja käyttöveden lämmitykseen vaadittava energia nielaisevat 85 prosenttia. Lämmitysratkaisut ovat sen vuoksi keskeisessä asemassa asumisen hiilijalanjäljen pienentämisessä. Keinona voi olla energiaremontti.
– Rakennuskannan päästöjen ja lämmitysenergian kulutuksen pienentämisessä meidän on haettava isot säästöt jo olevista rakennuksista, sillä rakennuskanta uudistuu vain pari prosenttia vuodessa. Energiaremonteilla päästöjä voidaan pienentää taloyhtiöissä kustannustehokkaasti jopa 80 prosenttia, sanoo Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) tutkija Paula Sankelo.
Energiaremontilla tarkoitetaan muutosta, jolla olemassa olevan rakennuksen, kuten kerrostalon, käytön hiilijalanjälkeä pienennetään. Energiaremontti ei tarkoita pelkästään lämmitysmuodon vaihtamista ilmaston kannalta parempaan vaihtoehtoon, vaan siihen kuuluvat myös muut energian kulutuksen pienentämiseen ja energian tuottamiseen taloyhtiössä liittyvät ratkaisut.
Energiaremontilla tarkoitetaan muutosta, jolla olemassa olevan rakennuksen, kuten kerrostalon, käytön hiilijalanjälkeä pienennetään.
Kyse voi olla esimerkiksi poistoilman tai jäteveden lämmön talteenottotekniikan asentamisesta, lisälämmöneristyksestä julkisivu- tai kattoremontin yhteydessä tai vaikkapa ikkunoiden vaihtamisesta energiatehokkaampiin.
Remontti, joka säästää rahaa
Moni asuu peruskorjausiässä olevassa, 1960-1980-luvun taloyhtiössä, joten remonttiasiat ovat nyt pinnalla monessa kodissa. Remontit maksavat aina, joten moni tarkastelee vaihtoehtoja vain eurojen valossa. Hyvä uutinen on se, että energiaremontteihin on nykyisin mahdollista saada avustusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta (ARA).
Toinen hyvä uutinen on se, ettei energiaremontti ole vain ilmastoteko.
– Energiaremonteilla voidaan pienentää myös energian kustannuksia tehokkaasti. Säästöjä on todennettu konkreettisella tasolla esimerkiksi Tampereen EU-GUGLE-hankkeessa. Fiksut energiaremontit ovat siksi kannattavia tehdä myös ilman valtion tukea, Sankelo huomauttaa.
EU-GUGLE-hankkeessa Tampereen Tammelassa on tehty kahdeksassa taloyhtiössä lukuisia uudistuksia lämmitystapojen uudistuksista aina aurinkokeräimien ja uusien vesihanojen asentamiseen. Pääosin vuonna 2016 tehtyjen remonttien ja uudistusten jälkeen ostoenergiassa päästiin 50 prosentin säästöihin jo vuonna 2018.
Energiaremontit voivat tuoda asukkaille nopeasti rahallista hyötyä pienempinä lämmityskuluina, mutta myös lisäävät asuinmukavuutta, kun esimerkiksi ikkunoista ei enää vedä.
Useita polkuja vihreämmäksi taloyhtiöksi
Sankelon mukaan suurimmat päästösäästöt asuinkerrostaloissa on mahdollista saavuttaa silloin, kun suurelta osalta fossiililla polttoaineilla tuotettu kaukolämpö vaihdetaan maalämpöön. Aalto-yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan päästöt voivat tuolloin vähentyä 25 vuoden tarkastelujaksolla 68–82 prosenttia aiempaan verrattuna.
Toiseksi suurimmat päästösäästöt syntyvät, kun kaukolämmitettyyn kerrostaloyhtiöön asennetaan poistoilmalämpöpumput (PILP). Ne ottavat talteen poistoilman mukana muutoin harakoille karkaavan lämmön. Asennuksella päästöjä voidaan pienentää 25 vuoden tarkastelujaksolla 59–68 prosenttia aiemmasta.
Ilmastonmuutoksen vuoksi kiinteistöjen huolellinen hoito ja ylläpito korostuvat tulevaisuudessa entisestään.
Remontteja toteuttavien yritysten mukaan nämä remontit maksavat itsensä takaisin kohteesta riippuen yleensä noin kymmenessä vuodessa. Jokaiseen taloyhtiöön ne eivät kuitenkaan välttämättä ole taloudellisesti paras vaihtoehto.
– Teknologiapuolella vaihtoehtoja riittää, Sankelo huomauttaa.
Muita energian päästöjä ja samalla kulutusta pienentäviä vaihtoehtoja ovat muun muassa muiden lämpöpumpputekniikoiden ja aurinkosähkön hyödyntäminen sekä älytermostaattien ja uuden tyyppisten ikkunoiden asentaminen.
Sankelo huomauttaa, että ilmastonmuutoksen vuoksi kiinteistöjen huolellinen hoito ja ylläpito korostuvat tulevaisuudessa entisestään. Teknisten ratkaisujen lisäksi tarvitaan myös arvojen ja toimintaympäristön muutosta.
– On hyvä myös muistaa, ettei takaisinmaksuaika ole ainoa talouden mittari. Ilmastonmuutoksen myötä lämmityksen tarve vähenee mutta jäähdytyksen tarve lisääntyy. Työtä ja haasteita riittää jatkossakin, eikä kaikkeen ole vielä vastauksia, Sankelo sanoo.
Faktaa hiilijalanjäljestä:
- Sitran arvion mukaan suomalaisen hiilijalanjälki on keskimäärin yli 10 000 hiilidioksidiekvivalenttia (CO2e) vuodessa.
- Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen, jonka tavoitetaso on alle 3 000 CO2e:a vuodessa 2030 mennessä.
- Suomalaisen hiilijalanjäljestä noin 20–30 prosenttia muodostuu asumisesta, ja loput liikenteestä, ruoasta ja muusta kuluttamisesta.
- Asumisen suurin päästöjen aiheuttaja eli hiilijalanjäljen muodostaja on lämmitys. Myös käyttöveden lämmitys on yksi asumisen hiilijalanjälkeen vaikuttava tekijä.
Lue lisää: Tarjolla ilmaista remonttirahaa – Kotitalo kokosi vuoden 2020 taloyhtiöiden avustukset
Lue lisää: Taloyhtiön vedenkulutus väheni 25 prosenttia pienillä muutoksilla
Lue lisää ilmastoviisaasta asumisesta teemasivuiltamme.
Aiheesta muualla:
Rakennuslehden näkökulma-palstalla kerrotaan, että energiaremontit ovat yksi tehokkaimmista keinoista hillitä ilmaston lämpenemistä. Lue juttu: Rakennusten energiankäytön tehostamismahdollisuudesta ei puhuta
Millä kaikella voi vaikuttaa taloyhtiön energiankäyttöön, mitä Tampereen EU-GUGLE-hankkeessa onkaan tehty? Lue lisää hankkeen omilta sivuilta.
