Tehostamalla energian käyttöä on mahdollista saavuttaa keskimäärin 15—20 prosenttia pienempi energialasku. Tyypillisessä 1960-1970-luvun kerrostalossa voidaan säästää jopa neljännes nykyiseen verrattuna. Vastaavasti 2000-luvun rakennuksissa säästö jää pienemmäksi, koska uuden vuosituhannen talot on suunniteltu ja rakennettu vanhoja tiiviimmiksi.
Luvut perustuvat suomalaisen energiatehokkuuden kehittämisen palveluyrityksen, LeaseGreenin, laskelmiin. Samansuuntaisia laskelmia ovat tehneet myös muut energiansäästöpalveluja myyvät yritykset.
Yli kymppitonnin säästöt vuodessa
Jos siis taloyhtiö käyttää lämpöön ja sähköön nyt 100 000 euroa vuodessa, voisi se säästää vuodessa keskimäärin 15 000—20 000 euroa. Summa antaisi taloyhtiön hallitukselle reilusti pelivaraa muiden remonttien toteuttamiseen. Samalla se hillitsisi vastikkeiden nousupainetta.
Säästöt antavat reilusti pelivaraa muiden remonttien toteuttamiseen.
Säästämisen järkevyys paljastuu vielä selvemmin, kun katsoo tulevaisuuteen. Energian kokonaishinta kallistuu nyt 5—6 prosentin vuosivauhdilla, joten kymmenen vuoden kuluttua keskimääräisen taloyhtiön energialasku voi olla 20 000—30 000 euroa nykyistä suurempi.
Energiankäytön tehostaminen säästäisi tuon kymmenen vuoden aikana tyypillisessä 1970-luvun kerrostalossa 130 000 euroa ja 2000-luvun kerrostalossa 50 000 euroa.
Kulut katetaan säästöllä
Markkinoilla toimii useita yrityksiä, jotka tarjoavat erilaisia energiansäästöpalveluita niin julkisyhteisöille kuin taloyhtiöillekin. Osa firmoista keskittyy kapeaan osaamisalaan kuten laitetoimituksiin ja -asennuksiin, osa laajempiin kokonaispalveluihin.
Euroopasta omaksuttu ESCO-konsepti kokoaa kaikki nämä osaajat saman sateenvarjon alle. ESCO on lyhenne sanoista Energy Service Company tai Energy Saving Company.
Motiva Oy määrittelee ESCO-palvelun liiketoiminnaksi, jossa ulkopuolinen energia-asiantuntija toteuttaa asiakkaalle investointeja ja toimenpiteitä energian säästämiseksi, ja jossa investoinnit maksetaan osin tai kokonaan palvelukauden aikaisilla energiansäästöillä. Säästöt mitataan sovitulla ajanjaksolla, ja asiantuntija sitoutuu energiankäytön tehostamistavoitteiden saavuttamiseen etukäteen sovittavalla tavalla – antaa siis toimilleen takuun.
Yhteistyö taloyhtiön kanssa alkaa yleensä kiinteistössä tehtävästä katselmuksesta. Hankkeen kustannukset katetaan säästöillä, jotka syntyvät alentuneista energiamenoista sopimuskauden aikana.
Taloyhtiön yhtiökokous päättää
Kaarinalaisen Maininki Kiinteistöpalvelut Oy:n toimitusjohtaja, Vuoden Isännöitsijäksi 2012 valittu Vesa Keskilä muistuttaa kuitenkin, että energiansäästöön ei ole oikotietä tai hokkuspokkustemppuja.
Investointien jälkeen on seurattava, toteutuvatko tavoitellut hyödyt.
Ensin pitää selvittää taloyhtiön lähtötilanne eli kiinteistön energiatase, sitten laskea millaiset toimet alentavat energiankulutusta kannattavasti. Toimien ja mahdollisten investointien jälkeen on vielä järjestettävä seuranta, jotta tiedetään toteutuuko tavoiteltu hyöty halutusti. Pelkkä yksittäisen laitteen ostaminen ilman esityötä on usein hukkaan heitettyä rahaa, Keskilä sanoo ja moittii laitekauppaa osin epäterveeksi.
– Jotkut myyjät lupailevat suuria, aivan kuten laihdutustuotekauppiaat. Taloyhtiöiden kannattaa varoa, eikä ostaa yksittäistä laitetta, joka saattaa jopa kasvattaa energiakustannuksia.
Kaikista energiansäästöhankkeista ja valittavasta energiaremontin toteutustavasta päättää taloyhtiön yhtiökokous.
Isännöinti luotsaa
Isännöinti on keskeisessä roolissa taloyhtiön energiansäästöhankkeiden läpiviennissä. Isännöinniltä löytyy teknistä ymmärrystä ja osaamista, kokemusta projektien hallinnasta ja kontakteja.
– Ammattitaitoinen ja taloyhtiöön sitoutunut isännöitsijä osaa myös suunnata hallituksen katseet oleellisiin asioihin, nostaa asioita keskusteluun oikealla hetkellä, herättää hallituksen ja laajemminkin asukkaiden kiinnostuksen esimerkiksi energiansäästöasioihin, Keskilä sanoo.
