Isännöitsijän kumppanuusverkostot helpottavat hallituksen työtä, kun hyväksi havaitut tekijät ovat tiedossa eikä pyörää tarvitse keksiä joka kerta uudelleen. Piilokorruptiota tutkinut emeritusprofessori Ari Salminen Vaasan yliopistosta arvelee, että isännöintialan verkostot ovat valtaosaltaan terveitä.
Hyvässä isännöintiyrityksessä verkostoja tarkastellaan ja kilpailutetaan aika ajoin, sillä joskus korruptoituminen voi tapahtua lähes huomaamatta. Korruptoituneen tai epäeettisen verkoston tunnusmerkki on, että tiettyä toimijaa suositaan jatkuvasti ilman läpinäkyviä perusteita.
Ulkopuoliset saattavat ihmetellä, miksi palvelun tarjoajaksi löytyy aina vain yksi ja sama taho. Joskus herättäjinä toimivat saman palvelun muut tuottajat, jotka kokevat tilanteen epäreiluksi, kun heitä ei koskaan valita vaikka he ovat täysin kilpailukykyisiä. Vaikka nurinaa kuuluisi, on silti täysin mahdollista, että on toimittu reilusti. Näin on silloin, jos palvelun tuottaja on perustellusti todettu hyväksi ja luotettavaksi yhteistyökumppaniksi.
Kilpailu pitää hinnat aisoissa
Terveen verkoston tunnistaa avoimuudesta. Mitä isommasta hankkeesta on kyse, sitä suuremmalla syyllä kannattaa pyytää avoimesti ja reilusti tarjouksia.
– Jos aina tilataan yhdeltä samalta tuottajalta, se voi rajoittaa kilpailua ja nostaa hintoja. Kilpailu on rakennettu hintojen pitämiseksi kurissa, Salminen sanoo.
Voi olla, että tarjouskilpailun jälkeenkin päädytään samaan tuttuun tuottajaan. Avoimuutta voi lisätä kertomalla, miksi näin tehtiin. Tarjouskilpailuun osallistuvat toimijat ansaitsevat tiedon. Välinpitämättömyys heitä kohtaan aiheuttaa epäilyksiä.
Maine on kaikille osapuolille tärkeä asia. Ari Salmisen mielestä tarjouspyyntöjen kohdalla pitää säilyttää suhteellisuudentaju. Ei ole järkeä pyytää tarjouksia kaikilta mahdollisilta alan toimijoilta. Kannattaa hyödyntää isännöintiyrityksen verkostoja ja pyytää tarjouksia sellaisilta toimijoilta, jotka pystyvät hoitamaan työn kohtuullisessa ajassa kohtuulliseen hintaan. Hallitus lopulta päättää, millaisin kriteerein tarjouksen voittaja valitaan.
Esteellisyys kannattaa miettiä tarkkaan
Etenkin pienellä paikkakunnalla ihmiset tuntevat toisensa monien eri verkostojen kautta. Joskus verkostoihin liittyy epäterveitä piirteitä, kuten nepotismia eli sukulaisten suosimista. Sen voi väistää jääväämällä itsensä päätöksenteon kaikista vaiheista. Tällöin serkunkin firma voi osallistua tarjouskilpailuun.
– Esteellisyyksissä kannattaa olla tarkka ja pysäyttää tilanne heti, jos hälytyskellot soivat, jottei jouduta lain rikkomuksiin, Salminen neuvoo.
Turmeltunut hyvä veli -verkosto pyrkii salaamaan toimintaansa. Tällainen verkosto on suunniteltu pienen ryhmän yksityiseksi hyväksi, ei yhteiseksi. Hyvä esimerkiksi tästä on hintakartelli.
– Sopimuksia leipoessaan sekä tuottajat että tilaajat korruptoituvat. Syntyy sellaista riippuvuutta, kiitollisuudenvelkaa ja vastavuoroisuutta, jota ei voi pitää terveenä.
Eettiset ohjeet verkostoitumisen tukena
Isännöintiliiton jäsenyritykset ovat sitoutuneet eettisiin ohjeisiin. Salmisen mukaan ne osaltaan torjuvat epätervettä verkostoitumista. Hyvässä isännöintitavassa korostuvat avoimuus, asiakkaan edusta huolehtiminen, rehellinen kilpailu ja harmaan talouden torjunta sekä velvollisuuksien ja vastuiden hoitaminen.
Terveellä verkostoitumisella on hyviä vaikutuksia. Tietotaito ja kustannustietoisuus lisääntyvät. Neuvottelujen käyminen on sujuvaa ja nopeaa. Hyvän hallintotavan periaatteet toteutuvat. Luottamus rakentuu ajan myötä ja kantaa pitkälle. Nopeaa reagointia vaativissa vesivahingoissa isännöinnin verkostosta on iso apu.
Info: Hyvä verkoston tunnusmerkit
- Isännöinnin ydintehtäviin kuuluu rakentaa toimiva verkosto taloyhtiöiden tarvitsemien palvelujen hankintaan ja ylläpitoon.
- Yhteistyöverkostossa on useita saman alan toimijoita, joita voi kilpailuttaa tilanteen mukaan keskenään.
- Verkoston rakentamisessa toimitaan rehellisesti.
- Asiat näyttävät eettisiltä myös ulospäin: toiminta on läpinäkyvää ja kestää ulkopuolelta tulevaa kritiikkiä.
- Hallitus ja isännöinti ovat sopineet keskenään kilpailutusten periaatteet ja sen, milloin hankintapäätökset tekee isännöitsijä, milloin hallitus ja milloin yhtiökokous.
