Kuopiolaisten Joanna Niinisen ja Mika Hoffrénin kerrostalokodissa tekoäly on mukana arjen pyörittämisessä. Kaikki lähti siitä, kun perheeseen tarvittiin uusi jääkaappi. Niininen ja Hoffrén ajattelivat, että katsotaanpa netistä, millaisia olisi tarjolla.
– Sitten tulikin vastaan jääkaappi, jossa on näyttö ja joka näyttää tv-kuvaa. En tiennyt, että tuollaista on edes olemassa! Sehän on ihan meidän juttu, Niininen muistelee parin vuoden takaista tilannetta.
Hintaa oli tonni enemmän kuin vastaavissa ”tavallisissa” jääkaapeissa, mutta paluuta ei ollut. Hoffrén ja Niininen ovat molemmat tietotekniikan ammattilaisia ja työskentelevät omassa yrityksessään internetpalveluiden ja digimarkkinoinnin parissa.
Nyt perheessä on jääkaappi, jonka ovessa oleva näyttö herää aamuisin yhdessä isäntäväkensä kanssa, kertoo päivän kalenterimerkinnät ja sen, tarvitaanko ulos mennessä sateenvarjoa. Kun perhe menee ruokakauppaan, jääkaappi lähettää kännykkään kuvaa sisällöstään, josta voi päätellä, mitä sieltä puuttuu. Jääkaapin välityksellä voi lähettää viestejä, se ehdottaa reseptejä ja toimii televisiona sekä tilaa vaikka taksikyydin.
Älylaitteet – nehän toimivat!
Jääkaappi oli kuitenkin vasta alkua. Kun perhe remontoi Kuopion keskustassa sijaitsevan kerrostaloasuntonsa, sinne haluttiin lisää älykästä tekniikkaa. Nyt imuroinnista huolehtii robotti, älyliesi osaa itse paistaa sämpylät ja juttelee samalla liesituulettimen kanssa, joka puolestaan päättelee hellan toiminnoista, millaista ilmanvaihtoa tarvitaan.
Lisäksi perhe asensi älykkään valaistuksen, jota voi säätää kännykällä. Automaattitoiminto laittaa valot päälle, kun perheenjäsen tulee oven taakse. Ne syttyvät ja sammuvat tarpeen mukaan.
– Liiketunnistin tekee sen, että kun yöllä nousee käymään vessassa, valot syttyvät himmeämpänä. Ei tarvitse pimeässä kompuroida eikä toisen herätä valoshowhun. Yläkouluikäisen huoneessa valot syttyvät herätyskellona ja sammuvat, kun hän on lähtenyt kouluun, Niininen kertoo.
Kun perhe lähtee mökille, he säätävät kännykällä mökin lämpötilan oikeaksi etukäteen. Nurmikonleikkuusta mökillä huolehtii robottiruohonleikkuri.
Osaaminen ja kärsivällisyys ovat tarpeen
Niinisen ja Hoffrénin perheessä älykoti toimii, mutta he myöntävät, että joka kodin varusteita kaikki älykkäät kodinkoneet eivät vielä ole.
– Tällä hetkellä älykoti vaatii osaamista. Järjestelmät eivät ole kovin simppeleitä, ja niiden asentaminen vaatii aikaa. Kyllä mekin jouduimme etsimään tietoa, miten saadaan ratkaistua ongelmia, Hoffrén sanoo.
– Luulisi, että esimerkiksi liesituulettimen käyttöönotto ei ole vaikeaa, mutta jouduin soittamaan asiakastukeen, että mitä ihmettä tälle tehdään. Vaikka laitteessa on älyä, voi olla, että siitä on unohdettu käytettävyyspuoli, Niininen sanoo.
Tällä hetkellä älykoti vaatii osaamista.
Vaikka itsensä tunnistaisikin teknologian edelläkävijäksi ja uusin tekniikka kiinnostaisi, Niininen ja Hoffrén kehottavat laittamaan jäitä hattuun. Kaikenlaista kivaa on markkinoilla tarjolla, mutta tärkeämpää on miettiä, minkälainen laite sopii omaan elämäntilanteeseen.
– Esimerkiksi robotti-imurin hankinta voi olla helppo perustella. Legoja ei voi kuitenkaan olla pitkin lattioita, ettei se ole nopeasti entinen imuri. Kannattaa miettiä, helpottaako laite oikeasti arkea vai jäävätkö älyominaisuudet kuitenkin käyttämättä, Niininen sanoo.
Kun laitteita kertyy, sovelluksiakin tarvitaan useita. Hoffrénin mukaan olisi järkevämpää, että kaikkia voisi kontrolloida yhteisen rajapinnan kautta.
– Nyt sovelluksia on paljon, ja pitää oikein miettiä, mikä on se ruohonleikkurin sovellus, Niininen
sanoo.
Tietoturva on koko taloyhtiön asia
Maailmalta tiedetään tapauksia, joissa ammattimainen rikollisuus on päässyt esimerkiksi marketin kassajärjestelmään käsiksi pakastimen kautta. Hoffrén sanoo, että huoli tietoturvasta on todellinen.
– Meillä on omat palomuurilaitteet, jotka suojelevat meidän älylaitteitamme. Ne tarkastavat myös liikenteen, mitä menee ulos ja tulee sisään. Itse olemme varautuneet, koska olemme tietoturvassa ja palomuuritekniikassa ammattilaisia, hän sanoo.
Hoffrénin ja Niinisen perheessä tietoturvasta huolehtiminen on ennen kaikkea turvallisuudesta huolehtimista.
– Kyllä minusta olisi ikävää, jos hakkeri sulattaisi meidän pakastimemme, tai laittaisi hellaan 300 astetta muutamaksi kymmeneksi tunniksi. Pitää oikeasti miettiä, millaiseen verkkoon älylaitteen laittaa kiinni, ja onko langaton verkko suojattu, Niininen sanoo.
Ongelma ei ole yksin asukkaan, vaan koko taloyhtiön. Nykyisin taloyhtiöillä ei ole juurikaan mahdollisuutta puuttua siihen, mitä kodinkoneita asukkaat kotiinsa hankkivat. Jos asukas ei osaakaan huolehtia älylaitteensa tietoturvasta, turvallisuusriski koskee koko taloyhtiötä.
Kahdesta, ehkä kolmesta en luopuisi
Kun Niinisen ja Hoffrénin kotona käy vieraita, yleensä on tehtävä esittelykierros. Heidän olisi vaikea enää luopua älykkääksi varustellusta kodistaan, erityisesti robotti-imurista.
– Olen jo tottunut automaattisiin valoihin, jotka syttyvät ja sammuvat ilman kytkimiä. Ja kesällä maalla robottiruohonleikkuriin, Hoffrén sanoo.
Robottiruohonleikkuri on ristitty Kertuksi, koska se on tuunattu leppäkertun näköiseksi.
– Imuri on kyllä nähtävästi mies, tasa-arvon vuoksi, Hoffrén päättelee.
– Se kyllä juttelee naisen äänellä, huomauttaa Niininen.
Älykodissa riittää siis edelleen ratkaistavaa.
