Allergia- ja astmaliitto sekä Hengitysliitto nostivat alkuviikosta esille taloyhtiöissä tupakoinnin, ja vaativat Isännöintiliiton kanssa samaa asiaa eli kirjausta tupakkalakiin siitä, ettei taloyhtiöiden sisätiloissa ja huoneistoparvekkeilla saa enää tulevaisuudessa tupakoida.
Olin puhumassa ennen juhannusta aiheesta terveysjärjestöjen järjestämässä tilaisuudessa, jonka nimi oli sangen kärjekkäästi ”Toisenkin tupakointi voi tappaa”. Tilaisuudessa käyty keskustelu oli asiallista ja esiin nousi mielestäni pohtimisen arvoinen ajatus siitä, onko sisätiloissa tai huoneistoparvekkeilla tupakointi enää tänä päivänä ns. normaalia asumista. Myös tupakoitsijoiden asenteet siitä, missä on soveliasta polttaa, ovat terveysjärjestöjen mukaan tiukentuneet.
Normaalia asumista on esimerkiksi:
- lemmikkieläinten pitäminen, olipa lemmikki koira tai käärme,
- musiikin kuuntelu, joskus jopa sangen äänekkäästikin, ja juhlien järjestäminen
- remontin tekeminen illalla ja viikonloppuna,
- suihkussa käyminen yöaikaan
- parvekkeella grillaaminen
Nämä kaikki voivat olla naapurille häiriöksi, ja ne voivat olla tosi ärsyttävääkin, mutta minkään niistä ei edes väitetä aiheuttavan riskiä toisten terveydelle. Mielestäni olisikin tarpeen käydä laajempaa keskustelua siitä, kummalle puolelle rajaa tupakointi kotona ja parvekkeella nykyisin oikeastaan kuuluu.
Ennen vanhaan, eikä tästä ole edes kovin pitkä aika, ravintolassa tupakointi oli kaikista normaalia. Nyt meistä on päivänselvää, ettei sisällä ravintolassa saa polttaa. Myös työpaikkoja muutetaan tupakkavapaiksi. Esimerkiksi kaikki Suomen kuntaorganisaatiot ja muut julkisella rahoituksella toimivat organisaatiot, kuten valtionhallinto, verohallinto, poliisi, puolustusvoimat, oikeuslaitos, sosiaalirahastot, valtion yhtiöt ja -liikelaitokset, ovat savuttomia työnantajia vuoteen 2015 mennessä. Muutaman kuukauden kuluttua siis.
Tutkimusten mukaan suomalaisten tupakointi on vähentynyt jo vuosia. Vuonna 2013 suomalaisista 15-64 -vuotiaista vain 16 % tupakoi päivittäin. Suhde on tietenkin sama keskivertotaloyhtiössäkin: vähemmistö tupakoi sisällä ja/tai parvekkeella, ja enemmistö häiriintyy. Ja vaikka tupakointi häiritsisikin vain joitakin osakkaita, syntyy joka tapauksessa koko taloyhtiötä koskettava ongelmavyyhti, johon laki antaa tällä hetkellä vähän keinoja puuttua.
Siinä vaiheessa kun isännöintiin ollaan yhteydessä, on naapureiden kesken kaikki sivistyneet ongelmanratkaisukeinot yleensä jo käytetty. Johto ryhtyy tiedottamaan sekä tutkimaan ja tarvittaessa korjaamaan rakenteita, mutta ongelmaa ei saada poistettua. Lopulta vika on isännöitsijän ja hallituksen, kun taloyhtiössä ei saada poistettua tupakansavun aiheuttamaa häiriötä.
Turvallisuuden ja terveellisyyden sekä asumisviihtyvyyden parantamisen ohella tämä on yksi syy, miksi Isännöintiliitto kannattaa ns. kokonaiskiellon saamista tupakkalakiin; syyllisten etsiminen ei ole kovinkaan hedelmällistä, varsinkaan kun vika ei ole johdossa, vaan puuttumiskeinojen puuttumisessa.
Kysymys voidaan kääntää näinkin päin: onko reilua, että taloyhtiössä kaikki osakkaat joutuvat laittamaan rahojaan sinänsä toimivan ilmanvaihdon parantamiseen tai kunnossa olevien rakenteiden tilkitsemiseen suojautuakseen ei-toivotulta tupakansavulta. Varsinkin, kun rahareikiä on monessa taloyhtiössä yllin kyllin muutoinkin. Vakavan pohdinnan paikka, sanon minä.
