Vuosien saatossa taloyhtiöt ja erityisesti isännöinti ovat nousseet keskusteluun julkisuudessa. Me isännöintialalla olemme tätä halunneetkin, koska keskustelu osoittaa, kuinka merkittävästä asiasta on kyse. 400 miljoonan euron kokonaisliikevaihdolla isännöinti on pieni ala, mutta yhteiskunnallisesti ja meille suomalaisille tärkeä.
Julkinen keskustelu on nykyään provosoivaa ja pyrkii etsimään ongelmia. Suomen Kuvalehdessä 14.5.2017 toimittaja Kustaa Hulkko teki juuri näin. Otan esiin jutun käsittelemät tärkeimmät kipupisteet.
”Hallituksen jäsenet eivät kuitenkaan ole ammattilaisia taloyhtiön rutiineissa puhumattakaan isoista hankkeista kuten putkiremonteista. Siksi isännöitsijät käyttävät merkittävää asiantuntijavaltaa. Siinä ei yleensä ole ongelmaa, sillä enimmäkseen he nauttivat osakkaiden ja hallituksen ansaittua luottamusta.”
Aivan oikein, kiinteistönpito on omistajille välttämätön palvelu. Luottamustakin tarvitaan, mutta tärkeintä ovat tulokset. Siitä puhutaan liian vähän. Alan toimijoiden ja Oikeusministeriön laatimassa Taloyhtiön hyvä hallintotapa -suosituksessa on tähän selkeät vastaukset: Taloyhtiöllä tulee olla yhdessä laaditut tavoitteet. Isännöitsijä tarvitsee tavoitteet johtamista varten. Käytännössä tavoitteet liittyvät asumisviihtyvyyteen ja omistuksen arvoon sekä näiden investointeihin.
Toinen työkalu on avoin ja riittävä viestintä. Jokaisella taloyhtiöllä tulee olla nykyvaatimukset täyttävää viestintää dokumenttipankkeineen eli käytännössä kotisivut tai vastaavat.
Edellisten työkalujen puutteessa myös omistajilta usein tuntuu unohtuvan miksi isännöintipalvelua ylipäänsä ostetaan. Isännöinti tuo taloyhtiöön asiantuntimusta. Isännöitsijän valta on esittelijän valtaa. Asiakkaat odottavat isännöinniltä vaikuttavia esityksiä.
”Isännän pitää sekä valvoa että kannustaa renkiä tehokkaasti. Olisi hienoa, jos joku tutkija selvittäisi, mitä tämä periaate voisi tarkoittaa taloyhtiöissä.”
Taloyhtiön hyvä hallintotapa -suositus vastaa tähän. Hallituksen tulee keskittyä strategiaan ja sen toteutuksen valvontaan ja kannustamiseen. ”Renki ja isäntä” -mentaliteetilla ei nykyään saada mitään aikaan. Hyvä palvelu vaatii myös asiakkaalta hyvää ymmärrystä ostamastaan palvelusta. Hyvä hallintotapa -suositus vaatii täsmentämistä. Tämän vuoksi Isännöintiliitto on perustanut tänä vuonna työryhmät, joissa työstetään työkaluja mm. taloyhtiön strategiaan ja hallitustyöhön.
Suomen Kuvalehdenkin kirjoitus kertoo siitä, että isännöinnin, hallituksen ja omistajien roolit taloyhtiössä ovat sekavat ja epämääräiset. Isännöintialan tulee tuoda selkeys taloyhtiön johtamiseen. Käytännössä se tarkoittaa, että isännöintiyritysten tulee kirkasta isännöintituotteensa ja kuvata roolit ja päätöksenteko tarkemmin. Lisäksi asiat on viestittävä niin, että asiakkaat ymmärtävät ne.
Kun kaikki tuntevat toimintatavat, syntyy luottamus ja päästään keskittymään tuloksiin.
P.S. Taloyhtiöasuminen on mainettaan parempaa, kertoo isännöintialan kysely, jossa 3000 asukasta on arvioinut taloyhtiötään.
