Yritysmaailmassa on kiinnitetty jo pitkään huomiota tieto- ja kyberturvallisuuteen, mutta kuluttajien tietoturva jää monesti oman aktiivisuuden varaan. Maallikon voi olla vaikea tunnistaa riskejä, jos aihe ei ole ennestään tuttu.
Vaikeusastetta nostaa se, että toisinaan on hankalaa hahmottaa mikä kaikki on yhteydessä verkkoon. Aikoinaan internetiin pääseminen vaati melkoista kikkailua, mutta nyt verkkoyhteys toimii koko ajan ja kaikkialla. Mainittakoon pari esimerkkiä:
- Kaikki ne arkiset tavarat, joiden eteen voit laittaa äly-sanan, ovat yhteydessä verkkoon. Sormus, kello, lukko ja telkkari.
- Kaikki ne arkiset toimet, jotka voit hoitaa mobiilisovelluksen kautta: laskujen maksu, äänikirjan kuuntelu, saunan lämmittäminen, ruokaostokset, yhtiökokoukseen osallistuminen, shoppailu, lomamökin varaaminen ja jumppatunnille osallistuminen.
Luulen, että vannoutuneinkin teknologiahifisteliä on joskus huomannut pohtivansa, onko tulostimen oikeasti tarpeen jutella älylampun kanssa. Parhaimmillaan teknologia tuo arkeen lisäarvoa, mutta älykästä laitetta tai palvelua ei kannata hankkia, jos ominaisuudet jäävät käyttämättä. Nimenomaan älylaitteet voivat muodostaa suuren tietoturvariskin, koska yhden laitteen tietoturva vaikuttaa myös kodin muihin laitteisiin. Kodin tietoturva vaatii kotitalouden kaikkien laitteiden turvaamiseen.
Kun yhteys on integroitu arkiseen elämään, turvallisuudesta huolehtiminen saattaa unohtua valveutuneemmaltakin henkilöltä. Viimeisin vuosi on kasvattanut tietoturvariskejä entisestään. Kotona tehdään etätöitä, koulut ovat pyörineet ajoittain etänä ja internetin ääreen ovat löytäneet kasvavissa määrin myös varttuneempi ikäluokka.
Mikä siellä verkossa sitten vaanii ja miksi se pelottaa?
Rikollisuutta on ollut aina ja sitä tulee aina olemaan – tavoitteena voi olla pelkkä kiusanteko, mutta myös yritys varastaa rahat tai identiteetti.
Koska internet on läsnä kaikkialla, olisi oikeastaan outoa, jos rikollisuus olisi jäänyt perinteisiin olomuotoihin. Manuaalisesta maailmasta nettiin ovat siirtyneet niin petokset, kiristäminen, piratismi, identiteettivarkaudet kuin kiusaaminen, mutta myös uusia suuntauksia on syntynyt. Entisen maailman pankkirosvot ovat saaneet väistyä tietomurtoja ja palvelunestohyökkäyksiä tekevien digiroistojen tieltä.
Verkkorikollisuus pelottaa, koska emme ymmärrä sen mekanismeja. Perinteisen pankkiryöstön logiikka on suoraviivainen asiaan perehtymättömällekin henkilölle, mutta pimeässä verkossa kryptovaluutoilla tapahtuva puuhastelu ei niinkään.
Kun puhutaan tietoturvasta, monesti se tapahtuu uhkakuvien kautta. Uhkakuvat voivat olla mitä tahansa sometilin salasanojen vuotamisesta aina massiivisiin skenaarioihin valtakunnallisen sähköverkon hakkeroinnista. Kumpikin ääripää on totta, mutta yksittäisten ihmisten näkökulmasta tärkeää on hoitaa perusturvallisuus kuntoon.
Perusturvallisuudesta huolehtiminen on tietysti helpommin sanottu kuin tehty. Toisaalta manuaalisessakin maailmassa rosvo saattaa murtautua asuntoon, vaikka ovi olisi huolellisesti lukittu. Myös verkossa on mahdollista joutua rikoksen uhriksi huolellisesta suojautumisesta huolimatta, mutta pienillä teoilla riskejä voidaan pienentää. Foliohattua ei tarvitse vetää päähän, mutta jokaisen olisi hyvä pitää huoli omasta tontistaan.
Enhän käytä kaikissa palveluissa samaa salasanaa? Mitä tietoja luovutan itsestäni ja kenelle? Mitä linkkejä klikkailen? Kenelle annan luottokorttitietoni? Onhan kotiverkkoni suojattu? Mitä haluan jakaa somessa? Hankinko laitteet ja palvelut tarpeeseen?
Vaikka verkko vaikuttaa jokseenkin levottomalta ja turvattomalta, on tärkeää, ettemme näe muuttuvaa maailmaa pelkkänä uhkana.
Vaikka verkko vaikuttaa jokseenkin levottomalta ja turvattomalta, on tärkeää, ettemme näe muuttuvaa maailmaa pelkkänä uhkana. Kehittyvän teknologian avulla tehdään valtavasti hyviä asioita niin arjen helpottamiseksi kuin vaikkapa hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamiseksi. Somealustat tarjoavat parhaimmillaan uutta tietoa ja mahdollisuuden olla yhteydessä muihin, ja tietoja, joita meistä jää eri palveluihin, voidaan käyttää tilastointiin tai tekoälyn kouluttamiseen.
Turvallisuudesta huolehtiminen ei vaadi mittavia investointeja, eikä sinun tarvitse olla tietoturvaguru. On tärkeää huomioida salasanat ja palomuurit, pitää ohjelmistot ajan tasalla sekä omaksua turvalliset tavat käyttää laitteita ja palveluita.
Pohjimmiltaan tietoturvassa on kyse täysin tutusta asiasta. Kun poistut asunnosta, suljet ulko-oven, ja kun jätät polkupyörän kaupan eteen, lukitset pyörän. Miksi toimisit verkossa toisin?
Aiheesta muualla:
