Lauantaiaamu oli jo ehtinyt pitkälle, kun kaksi päälle kymmenvuotiasta lasta kaivoivat sählymailat ja pallot esille rivitalon pihalla. Naapuri kyräili sisarusten pelaamista aikansa, ja antoi sitten kuulua: ”Lopettakaa heti, en kestä tuota meteliä!”
Lasten, lasten äidin ja naapurin välillä käytiin tiukka keskustelu, jonka päätteeksi naapuri oli yhtä mieltä siitä, että seuraavalla kerralla omassa pihassaan leikkiviä lapsia voi asiallisesti pyytää olemaan hiljempaa, jos volyymit nousevat häiritsevän korkealle. He todennäköisesti ymmärtävät ja tottelevat.
Vaikeista asioista puhuminen suoraan ja rakentavasti asianosaiselle on hämmentävän vaikeaa, vaikka tiedämme sen olevan ongelmanratkaisukeinona paras. Taloyhtiöt eivät ole poikkeus: asiat rullaavat sitä sujuvammin mitä avoimempaa keskustelu on.
Hyvän keskusteluyhteyden lisäksi myös keskustelun sävyllä on väliä.
Säännöllistä ja suoraa keskustelua tarvitaan erityisesti isännöitsijän ja hallituksen välille. Yleensä hankauksissa on kyse siitä, ettei hallitus ole tyytyväinen isännöitsijän tapaan hoitaa työtään, mutta antaako hallitus aidosti isännöitsijälle mahdollisuuden hoitaa työnsä hyvin? Tietääkö isännöitsijä, mitä häneltä odotetaan?
Monelle pattitilanteelle on tehtävissä paljon ennen kuin riita paisuu lihavaksi, mutta kaikki asiat eivät selviä edes reilulla keskustelulla. Vuodenvaihteessa aloittaneella Isännöinnin eettisellä neuvostolla on tavoitteenaan saada isännöinnin alalle ohjausvaikutusta hyviin toimintatapoihin. Tuomiovaltaa sillä ei ole, mutta tarjolla on nyt uusi menettely, jolla voidaan parhaassa tapauksessa välttää käräjöinti.
Hyvän keskusteluyhteyden lisäksi myös keskustelun sävyllä on väliä. Rakentava, ystävällinen keskustelunavaus on aina parempi kuin aggressiivinen syytös, oli kyse lasten pelaamisesta tai isännöitsijän työnjäljestä.
