Olemme maailmanlaajuisesti valtavan muuttoliikkeen aallonharjalla, kun ihmiset siirtyvät maaseudulta kaupunkeihin. Ensimmäistä kertaa yli puolet maailman ihmisistä asuu kaupungeissa.
Suomi ei ole poikkeus. Asunnot muodostavat suuren osan kansallisvarallisuudestamme ja niiden arvo on kansantaloudelle merkittävä. Koska monen suurin varallisuus on kiinni seinissä, on hyvä miettiä, millainen vaikutus uudella suurella muutolla on asumiseen ja asuntojemme arvoon.
Lue lisää: Aluekuilu asuntomarkkinoilla kasvaa, mutta siihen voi varautua
Asumisesta on tulossa palvelu kaupunkien ekosysteemeissä: siellä verkottuvat liikkuminen, työpaikat, opiskelu, päivähoito ja erilaiset muut palvelut kuten ruokakaupat, urheilumahdollisuudet ja viihde. Kaupungissa asumisesta on rakentumassa ylivertainen elämys, jossa on yllin kyllin valinnanvaraa.
Hyvä asuminen on kuitenkin subjektiivinen kokemus ja monen perimmäisenä tarkoituksena on luoda seinien sisälle turvallinen ja hyvä koti. Kaupunkien ja kasvukeskusten vetovoima kodinluojina on ollut jo 1970-luvulta saakka merkittävä, ja muuttoliike kiihtyy yhä edelleen.
Mutta mitä jos oma koti sijaitsee kaupungin ulkopuolella? Asumistahan markkinoidaan jo kokonaisvaltaisena palveluna, jossa peruspalveluiden tulisi olla siedettävän matkan päässä kotiovelta. Koti halutaan rakentaa jokaiselle perheenjäsenelle hyväksi, helpoksi ja turvalliseksi. Yksilöllä on kuitenkin todellisuudessa melko rajallinen mahdollisuus vaikuttaa näihin valtavirtojen trendeihin, vaikka kuinka haluaisi.
Kaupungistuminen ei ole onneksi nollasummapeli, jossa on ainoastaan voittajia ja häviäjiä.
Kaupungistuminen ei onneksi ole nollasummapeli, jossa on ainoastaan voittajia tai häviäjiä. On totta, että alueen asuntokannan vanhentuessa ja palveluiden vähentyessä myös sen vetovoima hiipuu. Läheinen kaupunki on kuitenkin mahdollisuus, sillä sen ulkoisvaikutukset, kuten palvelut, työllisyys sekä infrastruktuuri, ulottuvat myös lähiseuduille.
Monia ydinkaupunkeja taas leimaa asuntojen ja elämisen kallis hinta, johon harvalla kaupungissa asuvallakaan on todellisuudessa varaa. Kaupunkiin ei siis muuteta rikastumaan, vaikka vetovoimaisuus saattaa sellaisen silmänlumeen antaakin – ei siis ole ihme, ettei muutto kaupunkiin ole vain tahdon asia. Moni muuttaa sinne esimerkiksi työn perässä.
Suurilla kaupungeilla on kuitenkin äärimmäisen tärkeä rooli. Ne tuottavat jo kaksi kolmasosaa maailman bruttokansantuotteesta, ja siksi myös Suomen kaupunkikehitystä tulisi vaalia. BKT on yksi käytetyimpiä talouden indikaattoreita, joilla mitataan kulutuksen, tuotannon, viennin sekä investointien avulla tuotantoa.
Kaupungit kasvavat ja leviävät laajalle, ja hyödyttävät kaikkien suomalaisten hyvinvointia kokonaistaloudellisesti. Yhteiskunta tarvitsee tuottavia kaupunkeja, jotka houkuttelevat muun muassa tuotantoa, investointeja ja yrityksiä, jotka taas työllistävät ja palvelevat asukkaita.
Suuret kaupungit, pienemmät paikkakunnat ja muut yhteisöt ympäri Suomen voivat paikallisen yrittäjyyden, innovaatioiden ja digitalisaation avulla luoda keinoja kaupungin ja maaseudun välisen symbioosin tiivistämiseen. Yhteistyö voi olla molemmin puolin merkityksellinen sekä edistää kilpailukykyä ja houkuttelevuutta. Kaikkien ei tarvitse mennä kaupunkiin, vaan voit antaa anna kaupungin tulla sinun luoksesi.
Lue myös: Taloyhtiöiden remonttirahoitus muuttuu − osakas, oletko valmis uuteen aikaan?
Lisää artikkeleita kaupungistumisesta ja asumisen hinnasta on koottu Suuri muutto -teemasivulle.
