Millaisia mielikuvia nukkuva taloyhtiö sinussa herättää? Näetkö kenties silmissäsi pienen paikkakunnan pikkuruisen kerrostalon, jonka muutamissa asunnoissa tuikkii valot? Vai näetkö silmissäsi lähiön rivitaloyhtiön, jonka leikkipiha on tyhjä ja autio talon lasten kasvettua leikki-iän ohi? Vai näetkö silmissäsi ison ehkä vähän surullisen betonimöhkäleen Helsingin Merihaassa?
Suomessa on noin 90 000 erilaista taloyhtiötä. Yhtiöiden omistusmuodot, koot ja sijainnit vaihtelevat. Suurin osa taloyhtiöiden osakkeista eli asunnoista on yksityisten ihmisten omistamia omia koteja. Koska rahallinen panostus omaan kotiin on merkittävä, ei ole aivan yhdentekevää, miten taloyhtiöstä pidetään huolta.
Nukkuvan ja elinvoimaisen taloyhtiön ero on siinä, miten hyvin niistä on pidetty huolta. Onko korjaukset ja huoltotoimenpiteet tehty laadukkaasti ajallaan? Onko taloyhtiö varautunut tuleviin korjauksiin taloudellisesti etukäteen? Jos lainarahaa tarvitaan, miltä taloyhtiö näyttää pankin silmin?
Tärkeintä on, ettei taloyhtiön anneta nukahtaa.
Tänä vuonna olemme saaneet lukea useista talousvaikeuksiin joutuvista taloyhtiöstä. Usein näissä tilanteissa on korostunut muutama asia. Yhtiön sijainti on ehkä ollut taantuvalla alueella. Yhtiön kivijalassa on ehkä ollut isoja liiketiloja, jotka tyhjilleen jäätyään koituvat taloyhtiön kohtaloksi. Yhtiön lämmitysmuoto on ehkä ollut sellainen, että kustannusten noustessa pilviin ei niistä ole enää selvitty. Yhtiöllä on ehkä ollut niin paljon tekemättömiä korjauksia, ettei pankit suostu rahoittamaan jättiremonttia. Talousvaikeuksiin ajauduttaessa riittää, että yksikin edellä mainittu esimerkki toteutuu.
Miten taloyhtiö pidetään hereillä? Tärkeintä on, ettei taloyhtiön anneta nukahtaa. Hyvässä ja aktiivisessa taloyhtiössä seurataan vastikerästejä ja taloyhtiön taloutta tarkasti ja mahdollisiin poikkeamiin puututaan ripeästi. Yhtiön osakkaat tietävät, missä kunnossa yhtiön on ja mitä korjauksia on tulossa seuraavan 10 vuoden aikana. Yhtiössä keskustellaan korjausten kustannuksista ja varaudutaan näihin etukäteen varoja keräämällä.
Ikävä ja epäreilu yhtälö syntyy silloin, kun hyvin pidetty ja ajallaan kunnostettu taloyhtiö ei enää saakaan lainaa seuraavaan korjaukseen.
Taantuvallakin alueella hyvin pidetty ja ajallaan korjattu taloyhtiö voi pärjätä pitkään. Toisaalta keskeiselläkään kaupunkialueella taloyhtiö ei ole turvassa, jos sen kunnosta ei ole pidetty huolta. Ikävä ja epäreilu yhtälö syntyy silloin, kun hyvin pidetty ja ajallaan kunnostettu taloyhtiö ei enää saakaan lainaa seuraavaan korjaukseen. Pankit ovat tarkentaneet lainaehtojaan. Erityisen haastavaksi tilanne on muodostunut pienille taloyhtiöille sekä yhtiöille, jotka sijaitsevat alueilla, joissa asunnot eivät enää mene kaupaksi. Tähän epäreiluun tilanteeseen tarvittaisiin valtiolta apua. Valtiolla on ollut jo vuodesta 2015 taloyhtiöille suunnattu remonttilainojen valtiontakausjärjestelmä. Ikävä kyllä järjestelmä on ollut susi jo syntyessään.
Jotta taloyhtiöt voisivat tehdä korjauksia jatkossakin ajallaan, pitäisi valtiontakausjärjestelmää päivittää takausehtojen osalta pikaisesti niin, että myös taantuvien alueiden taloyhtiöt täyttäisivät takausehdot.
