Suomi on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Myös monet kaupungit ovat asettaneet omia hiilineutraalisuustavoitteitaan, jotka ovat hyvin kunnianhimoisia. Tavoitteet ovat kovat, mutta varsinaiset toimenpiteet niiden saavuttamiseksi ovat suurelta osin epäselvät.
Hiilijalanjäljen pienentämisessä julkinen keskustelu keskittyy hyvin voimakkaasti liikenteen päästöihin ja erityisesti lentämiseen. Liian vähälle huomiolle on jäänyt, että asuminen muodostaa itse asiassa suurimman osan päästöistä. Asumisen osuus on jopa 40 prosenttia.
Kun halutaan tehdä vaikuttavia toimenpiteitä, pitää luonnollisesti keskustella niistä asioista, joissa on suurimmat päästöt, koska niistä saadaan myös suurimmat hyödyt.
Taloyhtiöiden energiatehokkuuden parantaminen ja kiinteistöjen hyvä hoito sekä hallinto ovatkin avainasemassa myös hiilineutraaliuden edistämisessä. Taloyhtiöissä asuu yli puolet suomalaisista, noin 2,7 miljoona ihmistä. Taloyhtiöiden aseman merkitys pitää nostaa aivan eri tavalla framille.
Valtio on rakentanut energiatehokkuusremontteihin energia-avustusjärjestelmän. Avustuksia myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Avustusmuoto on näillä näkymin loppumassa vuoteen 2022.
Taloyhtiöiden haasteet eivät ole pienenemässä lähivuosina tai vuosikymmeninä.
Määrärahaa energiatehokkuusremonttien avustuksiin on varattu kevään lisätalousarvion myötä 120 miljoonaa euroa. Olennaista olisi antaa taloyhtiöihin signaali siitä, että tämä avustus jatkuu myös tulevaisuudessa ja energiatehokkuuden parantaminen nähdään valtion ja kuntien puolelta asiana, johon panostetaan pitkäkestoisesti.
Vuoden 2021 budjettiehdotuksessa asuinrakennusten energia-avustuksia jatkettiin 40 miljoonalla eurolla. Pitkäkestoisen kehittämisen kannalta avustuksen määrää pitäisi nostaa ja vahvistaa sen olemassaolo vuosikymmenen loppuun saakka.
Hyvä mahdollisuus pitkäjänteisyyteen olisi asuntopoliittinen kehittämisohjelma, jota tehdään juuri tällä hetkellä vuosille 2021–2028. Kehittämisohjelman olemassaolo loisi aivan uudella tavalla edellytyksiä myös taloyhtiöissä. Sen painopisteen pitää olla taloyhtiöasumisessa, koska se koskettaa laajaa joukkoa.
Taloyhtiöiden haasteet eivät ole pienenemässä lähivuosina tai vuosikymmeninä. Siksi niissä tarvitaan myös entistä parempaa johtamista. Hyvä isännöinti on parasta, mitä taloyhtiö voi saada. Taloyhtiöiden hallituksilta vaaditaan jatkossa parempaa suunnitelmallisuutta, luottamuksen rakentamista ja hyvää yhteistyötä.
Hyvin hoidettu taloyhtiö on hyväksi myös ympäristölle.
Lue myös: Energiaremontti säästää rahaa, joten miksi niitä ei tehdä enemmän?
Lue myös: Mietityttääkö taloyhtiön energia-asiat? Kysy ja botti vastaa
