Äänestäminen yhtiökokouksessa – näin vaikutat

Kirjoittanut Marina Furuhjelm 23.2.2012

Taloyhtiön kaikki merkittävimmät päätökset tehdään yhtiökokouksessa äänestämällä. Osallistumalla yhtiökokoukseen pääset äänestämään ja siten vaikuttamaan esimerkiksi vastikkeiden suuruuteen ja taloyhtiön kunnossapitokustannuksiin.

Jokainen huoneisto muodostaa taloyhtiössä osakeryhmän, jolla on esimerkiksi 1-100 ääntä. Yksi osake vastaa tyypillisesti yhtä ääntä, joten mitä enemmän osakeryhmään kuuluu osakkeita, sitä enemmän osakkeenomistajalla on valtaa yhtiökokouksessa. Yleensä se ehdotus voittaa, joka saa yli puolet annetuista äänistä.

Osakeryhmää ei voi äänestyksessä jakaa eli jos esimerkiksi puolisot ovat eri mieltä, heidän äänensä mitätöityvät.

Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, että yhdellä osakeryhmällä on yksi ääni. Tällöin kaikilla on saman verran ääniä yhtiökokouksessa.

Yhtiökokouksessa voidaan hyväksyä myös kannatusmenettely. Se tarkoittaa, että vain kannatetuista päätösehdotuksista äänestetään.

Yhtiökokouksessa käytetään äänileikkuria, mikäli yhtiöjärjestys ei määrää toisin. Äänileikkuri tarkoittaa sitä, että osakkeenomistaja ei voi käyttää yli 20 prosenttia kaikista yhtiökokouksessa edustetuista äänistä. Näin varmistetaan, ettei kenelläkään osakkeenomistajalla ole yhtiökokouksessa liikaa valtaa.  Osakkeenomistaja, joka omistaa useita osakeryhmiä ei voi kiertää äänileikkuria käyttämällä asiamiestä eli antamalla osan äänistä valtakirjalla asiamiehelle edustettavaksi.

Jos et tiedä, mitä taloyhtiösi yhtiöjärjestys määrää äänileikkurista tai et tiedä, miten toimia yhtiökokouksessa, tarkista asia aina omalta isännöintiyritykseltäsi.

Marina Furuhjelm

Kirjoittaja: Marina Furuhjelm

Maria Furuhjelm työskenteli Isännöintiliitossa lakiasiantuntijana vuoteen 2015 asti.

Katso kaikki sisällöt kirjoittajalta Marina Furuhjelm →

12 kommenttia

  1. Vedensäästö asunto-osakeyhtiössä
    Olen havainnut kaksi suurta epäkohtaa, joita taloyhtiö ei voi/halua korjata: 1) Taloon vaihdettu 1998 kylpyhuoneisiin kiertovesipatterit entisten lämmitysvesipattereiden sijaan. Seuraus: joudun laskemaan käsienpesualtaan hanasta kuumaa vettä aamulla, jotta voisin istua pytylle. Patteri on aivan kylmä eikä lämpene ilman tätä kuuman veden juoksutusta. 2) Kaikki veden laskutusmenettelyt paitsi vesimittari ovat epäoikeudenmukaisia. Yleensä ei oteta missään toiminnoissa huomiooon, että nykyaikana ihmiset matkustavat ja/tai ovat lomillaan mm kesämökillä. Minä eläkeläisenä olen 4 kk mökillä enkä kertaakaan käy kaupunkiasunnossani.Maksan silti vuodessa 12 kuukaudelta vesimaksun. Se tasa-arvosta.
    Vielä sähkömaksusta: koska paikkakunnan sähkölaitos ei ole kyennyt jäsjestämään huoneistokohtaisia etämittareita taloomme, maksan 4 lomakuukauden ajalta vuoden keskiarvomäärän sähkön kulutuksesta. Eli siis olen lainannut jo 20 vuotta tämän rahan sähkölaitokselle. Sehän kyllä palautetaan, mutta ilman korkoja!
    Terveisiä Tampereelta ja lisää hyviä sivuja!

    1. Kiitos kommentista! Juuri näitä asioita käsitellään videossa Lotraus kuriin: millä perusteella taloyhtiöt perivät vesimaksut?

      https://www.pihaparlamentti.fi/2012/03/lotraus-kuriin-milla-perusteella-taloyhtiot-perivat-vesimaksut/

  2. Taloyhtiössämme on tulossa piakkoin yhtiökokous, jossa päätetään esim. pensasaitojen leikkaamisesta (tällä kertaa melkein maan tasalla). Olemme rivitaloasukkaita.
    Miten voi olla mahdollista, että pensasaitojen leikkaus aloitettiin jo viikkoa ennen varsinaista kokousta ja on nyt jo valmis? Asunto-osakeyhtiössämme hallitus toimii omavaltaisesti ja tässäkin tapauksessa isännöitsijä oli antanut luvan aitojen leikkaamiseen jo nyt. Eikö tässä tilanteessa olla kävelty kaikkien muiden osakkeenomistajien yli? Eihän tämän osalta koko kokouksella ole enää mitään virkaa. Hallituksen puheenjohtajan mukaan taloyhtiössä on niin monta mielipidettä kuin on asukkaista, joten hän toimii täällä täysin omavaltaisesti. Ikävä kyllä isännöitsijä on tässä taloyhtiössä yhtä köyttä yhdistystä hallituksen kanssa ja muista osakkaista viis veisaa.
    Hallituksen puheenjohtaja on myös istuttanut oman asuntonsa etupihalle, taloyhtiön alueelle nurmikkoa, joten heidän etupiha-alansa on näin kasvanut suuremmaksi muihin verrattuna. Vaikkakin tämä on pieni asia, niin eikö tämä ole muista asukkaita kohtaan ”epäreilua”? Jos muut levittäisivät nurmikkonsa myös taloyhtiön alueelle, niin silloinhan yleinen kulkutie menisi tukkoon. Hän on sanojensa mukaan pyytänyt tähän lupaa hallitukselta, jossa itse, ikävä kyllä, istuu eikä muilta osakkailta ole tiedusteltu asiasta.
    Tässä taloyhtiössä vallitsee villi länsi -meininki.

    1. Hallituksen toimivaltaan kuuluu kyllä taloyhtiöiden hallinnassa olevien piha-alueiden hoitamiseen liittyvät asiat. Varsinkin mikäli kustannukset eivät ole merkittäviä, voi hallitus päättää pensasaitojen leikkaamisesta. Hallituksen ei tarvitse viedä tälläisia asioita yhtiökokoukseen päätettäväksi, silloin kun ne eivät vaikuta olennaisesti asumiskustannuksiin tai mahdollisuuteen käyttää asuntoa.

      Mitä tulee nurmikkoasiaan, ensin pitää selvittää, ovatko rajatut piha-alueet taloyhtiön vai osakkaan hallinnassa. Tämä käy ilmi yhtiöjärjestyksestä. Jos piha-alueet ovat taloyhtiön hallinnassa, jopa nurmikon laittamiseen voi tarvita lupaa taloyhtiön hallitukselta. Riippuen tietysti taloyhtiön käytännöstä. Jos piha-alue on osakkeenomistajan hallinnassa, saa osakkeenomistaja toki tehdä pieniä muutostöitä rajatulla piha-alueella, mutta hän ei saa vallata lisää aluetta itselleen taloyhtiön alueesta. Jos hallitus tai yhtiökokous ei ole antanut lupaa piha-alueen laajennukseen, taloyhtiö voi puuttua asiaan. Hallitus tai jopa yhtiökokous voi päättää, että rajat on siirrettävä takaisin alkuperäiselle paikalleen. Jos asia on käsitelty hallituksessa asianmukaisesti ja yhdelle osakkaalle on myönnetty laajennusoikeus, muillekin osakkeenomistajille täytyy myöntää yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti lupa laajentaa piha-aluettaan vastaavasti.

  3. Hei!

    Taloyhtiömme hallitus on päättänyt ettei rivitaloyhtiössämme saa grillata parvekkeelle eikä terassilla (kaksi-kerroksisia rivitaloja), tulipaloriskin vuoksi. Hallitus on myös päättänyt ettei paikoituslaueellamme ja joissakin kohtaa piha-aluettamme saa lapset leikkiä/oleilla. (taloyhtiön pj on lastenvastainen ja kaikki lasten toiminta häiritsee..)
    Voiko hallitus päättää tällaisista asioista kysymättä asunto-osakeyhtiön osakkaiden mielipidettä?
    Eikö asiat pitäisi ensin olla esillä tulevan yhtiökokouksen esityslistassa, jonka jälkeen näistä päätettäisiin/äänestettäisiin yhdessä yhtiökokouksessa?

    1. Asiaa on käsitelty tekstissä Grillikauden avajaiset: https://www.pihaparlamentti.fi/2012/04/grillikauden-avajaiset/

      Järjestyssäännöissä oleva grillauskielto on käytännössä suositus siitä, että parvekkeella ei saa grillata. Jotta grillaaminen voitaisiin kokonaan kieltää, pitäisi kielto olla perusteltavissa esimerkiksi sillä, että rakennuksen rakenne tekee grillaamisesta poikkeuksellisen vaarallista.

      On kuitenkin selvää, että viihtyisä ja turvallinen asuminen syntyy siitä, että kaikki tuntevat yhteiset pelisäännöt ja noudattavat niitä. Tämän takia on hyvä idea, että isännöitsijältä selvitetään etukäteen, onko taloyhtiössä joku erityinen syy kiellolle. Jos syytä ei ole, voi asukas kertoa avoimesti grillaavansa aina silloin tällöin paloturvallisella grillillä parvekkeellaan.

      Lasten leikkiminen taloyhtiön alueella on normaalia asumista, eikä sitä voida yleisesti kieltää.

  4. Yhtiökokouksessa oleellinen osa ennen äänestystä on äänestyskelpoisuuden toteaminen, mikä tapahtuu yhtiökokouksen läsnäolijoiden toteamisella. Siinä yhteydessä otetaan vastaan valtakirjat ja läsnäolijoiden äänimäärä lasketaan ääniluetteloon. Tässä vaiheessa lasketaan myös ns. äänileikkurin vaikutus äänimäärään.

    Mutta miten todetaan valtakirjan oikeellisuus ja kenen vastuulla on sen oikeellisuuden toteaminen? Osakkeenomistajina on kuolinpesiä, puolisoita puoliksi omistavina, osakeyhtiöitä ja yhdistyksiä. Yksityisten henkilöiden valtakirjat ovat melko selviä, mutta miten onnistuu osakeyhtiöiden ja yhdistysten valtakirjojen tarkastaminen isännöitsijältä? Tuleeko isännöitsijän tutkia, onko valtakirjan allekirjoittajalla nimenkirjoitusoikeus yksin vai kaksi yhdessä, toiminnanjohtaja ja hallituksen jäsen yhdessä yhdistysten sääntöjen mukaan – eikö toiminnajohtajalla olekaan asemavaltuutusta allekirjoittaa nimi yksin, vaikka yhdistyksen säännöissä on kaksi yhdessä? Kuka mitäkin esittää ja millä perusteilla?

    Jos kysymys on arvokkaiden remonttivaihtoehtojen päättämisestä, niin valtakirjojen oikeellisuudella on merkitystä. Virheellinen valtakirja voi tuoda yhtiölle vaikka puolen miljoonan lisälaskun tai sitten saman verran alennusta riippuen siitä, miten valtakirjalla on äänestetty. Voiko vaikka puuttuvalla valtakirjalla puolisoiden yhteisomistustilanteessa olla suuri taloudellinen merkitys, kun joku puuttuu siihen, että uuden asoylain mukaan kaikilta yhteisomistajilta tulisi olla valtakirja, myös puolisoilta. Miten tässä mennään?

    Ja mitä sitten tapahtuu, kun jälkikäteen todetaan jonkun osakeyhtiön valtakirja puutteelliseksi? Yhtiökokouksen äänestystilanteet lasketaan uudestaan uusilla äänimäärillä vai pidetäänkö uusi yhtiökokous? Vai pitääkö yhtiökokouksen päätöksiä moittia oikeuslaitoksen kautta kolmen kuukauden sisällä yhtiökokouksesta, jos havaitaan merkittäviä puutteita valtakirjoissa esim., että yli puolet äänimäärästä on virheellisten valtakirjojen takana? Tällöin aivan toiset henkilöt olisivat hallituksessa ja muutama muukin äänestys saisi aivan uuden lopputuloksen – joka selviäisi vasta uudessa ääntenlaskennassa!

    Siis miten valtakirjat tarkastetaan kokouksen alussa ja mikä on tarkastuksessa ohjenuora – PRH:n rekisteriote vai mikä?

    Yhteistyöterveisin

    Marja Kilpijoki

    1. Valtuutuksen antajan henkilöllisyys on pystyttävä varmistamaan kokouskäytännössä tavanomaisella tavalla. Esimerkiksi puhelimitse ilmoitettu valtuutus voidaan hyväksyä silloin, kun yhtiökokouksen puheenjohtaja tai muu henkilö, kuten pöytäkirjantarkastaja, jolle valtuutus ilmoitetaan, tuntee osakkaan ja pystyy tunnistamaan hänet äänen perusteella. Jos valtuutus on pelkästään annettu suoraan toiselle osakkaalle puhelimitse, kokouksen puheenjohtajalla tai yhtiökokouksella ei ole mahdollisuutta varmistua valtuutuksen antajan henkilöllisyydestä. Yhtiökokouksen puheenjohtaja voi asemansa perusteella päättää valtakirjojen tai muiden valtuutusten hyväksymisestä tai hylkäämisestä.
      Toimitusjohtajalla on asemavaltuutuksen perusteella oikeus edustaa yrityksensä. Toimitusjohtajuus voidaan varmistaa kaupparekisteriotteella. Osakkaan kannattaisi itse tuoda kaupparekisteriote yhtiökokoukseen.
      Jos äänestykseen on osallistunut henkilöitä, jolta valtuutus on puuttunut ja näiden antamilla äänillä on ollut vaikutusta äänestystulokseen, voi osakkeenomistajat moittia päätöstä. Moitekanne on nostettava kolmen kuukauden sisällä yhtiökokouksesta.

  5. Kiitos hyvästä vastauksesta.Seuraavat kaksi kysymystä olisivat vailla vastausta:
    onko yhdistyksen toiminnanjohtajan asemavaltuutus riittävä valtakirjan antamiseen vaikka nimenkirjoitusoikeus yhdistysrekisterin mukaan on kaksi yhdessä ja tuleeko valtuuttajan edustaman yhdistyksen nimi olla selkokielellä valtakirjassa ja tuleeko valtuuttajan nimestä saada selvää tai valtakirjassa olla nimen selvennys?
    Iloista Ystävänpäivää!

  6. Taloyhtiössämme päätettiin kielletäänkö tupakointi parvekkeilla. Äänestyksessä sai äänestää yhden äänen asuntoa kohden. Puheenjohtajan vaimo äänesti myös. Lopputulos meni tasan, mutta puheenjohtaja ratkaisi sitten asian äänellään. Heidän asuntonsa sai siis äänestää kahdella äänellä. Menikö tämä oikein?

    Epätietoinen

    1. Jos kyseinen asunto tosiaan äänesti 2 äänellä, niin meni väärin. Ainoastaan tasatilanteessa puheenjohtajan ääni on ratkaiseva.

  7. Hei!

    Kysyisin onko menetelty oikein valtakirjojen hylkäämisen suhteen.

    Taloyhtiössä kahdella henkilöllä valtakirjat joiden pohjat ovat isännöitsijän laatimat.
    Voiko hylkäämisen syy olla ettei ole asunnon numeroa, mutta ohessa on kuitenkin osakasluettelo osakemäärinen josta ilmenee asunnon numero.
    Sitten on vielä käytetty äänileikkuria ja annettu ymmärtää että valtakirjat otettu huomioon laskennassa jättämällä lähettämättä osakkeenomistajille liite josta ilmeni ketkä äänestäneet.

    nimimerkki onko toimittu oikein

Kommentointi on suljettu.

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Huoneisto Kokoukset Yhtiökokous