1. Palvelut tulevat taloyhtiöihin
Kuka olisi kymmenen vuotta sitten arvannut, millaiset älypuhelimet meillä on hyppysissämme tänä päivänä. Reaaliaikainen yhteys palvelutarjoajiin helpottaa elämää, kun kaikki on muutaman näpyttelyn päässä.
Aika on arvokasta valuuttaa, ja sitä saadaan, kun palvelutarjonta lähivuosina monipuolistuu. Tulevaisuuden taloyhtiöissä asukkaille on tarjolla vaihtoehtoja koiranulkoilutuksesta siivous- ja terveyspalveluihin. Todennäköisesti osa isännöintiyrityksistä tarjoaa elämyksiä ja kokemuksia paitsi taloyhtiöille myös kokonaisille kaupunginosille.
Myös palvelujen tilaamisesta tehdään helppoa. Ehkä muuttovaiheessa isännöinti- tai rakennusyrityksen edustaja pyytää tulevaa asukasta ruksaamaan listasta haluamansa palvelut. Yhtä lailla se voisi onnistua mobiilisti parilla puhelimen sipaisulla.
2. Yhteisöllisyys lisääntyy
Yhteisöllisyys vahvistuu taloyhtiöissä jatkossakin, ja sähköiset viestintäkanavat tukevat sen rakentumista. Toisaalta teknologian kehittyminen voi vähentää ihmiskontaktien määrää arjessa, mutta samaan aikaan se ohjaa yhä vahvemmin toisten ihmisten pariin naapurustoissa ja asuinalueilla.
Taloyhtiöt pitävät yllä omia sivujaan etenkin sosiaalisessa mediassa. Myös erilaiset asuinalueiden yhteisöllisyyttä tukevat interaktiiviset palvelut kukoistavat.
3. Koteja eri elämäntilanteisiin
Suomalaiset kodit ovat perinteisesti rakennettu ydinperheille, sinkuille ja senioreille. Väki vanhenee ja joka toinen avioliitto päättyy eroon. Perhemuotojen kirjo moninaistuu, ja yhä useammassa kodissa asukkaiden lukumäärä vaihtelee viikoittain. Myös mummot ja vaarit tulevat olemaan menossa mukana, osana monen pikkulapsiperheen arkea.
Kodeissa tullaan tarvitsemaan elämänkaaren mukaan joustavia ratkaisuja.
Suhde kotiin muuttuu myös matkustelun ja etätyön myötä. Kodeissa tullaan tarvitsemaan elämänkaaren mukaan joustavia ratkaisuja. Uudiskohteita suunnitellaankin usein jo nyt tulevaisuuden perheen tarpeiden mukaan. Helposti yhdisteltävät huoneistot, sivuasunnot keittiöineen, vuokrattavat vierashuoneet ja selkeästi muusta kodista erotettu työtila ovat esimerkkejä uudenlaisesta tila-ajattelusta.
4. Automaatio lisääntyy
Astut tiukan työpäivän päätteeksi kotikynnyksen yli ja mitä tapahtuu: valot syttyvät ja tunnelmaan sopiva musiikki soljuu tilaan. Olet kotimatkalla napsauttanut älypuhelimen kautta kahvinkeittimen päälle.
Myöhemmin loihdit aterian omista salaateista ja yrteistä, joita kasvatat sisätiloissa. Jos haluat jotain rapsakkaa vihreän sekaan, voit napata terraariosta muutaman hyönteisen pannulle tirisemään. Keittiön ilmankosteus on juuri ideaali oman ruuan kasvattamiseen.
Samalla kun kokkailet, laitat television päälle. Uutiset seuraavat sinua liikkuessasi huoneesta toiseen – nimittäin kaikki kotisi pinnat ovat älyseiniä eli yhtä suurta näyttöä. Sen kautta olet suunnitellut myös kotisi tyylikkään sisustuksen. Älyseinille voi ohjelmoida erilaisia tapetteja tai säätää kuvien paikkoja.
5. Luonto rakennetaan osaksi taloa
Tiiviin kaupunkirakentamisen seurauksena yleisistä viheralueista joudutaan nipistämään, mutta luonto tuodaan uusin tavoin osaksi ihmisten arkea. Viherkatot- ja seinät ovat jo yleisiä maailmalla. Esimerkiksi Ranskassa hyväksyttiin äskettäin laki, joka määrää asentamaan viherkatot tai aurinkopaneelien rivistöt jopa puoleen uusista liikerakennuksista.
Taloyhtiöiden pihojen merkitys inspiroivina ja mieltä rauhoittavina oleskelualueina kasvaa.
Viherbuumista tulee kymmenen vuoden aikana vahva osa myös suomalaista kaupunkimaisemaa. Taloyhtiöiden pihojen merkitys inspiroivina ja mieltä rauhoittavina oleskelualueina kasvaa. Kaupunkimaisilla pihoilla ja kattopuutarhoissa kukoistavat marjapensaat ja rönsyilevät viljelypalstat.
6. Taloyhtiön hallinto muuttuu
Tulevaisuus tuo tullessaan joustavaa ajattelua jähmeiden rakenteiden tilalle. Kiinnostus lakisääteiseen taloyhtiötoimintaan alkaa ehkä hiipua ja tilalle ideoidaan uusia tapoja hallita taloyhtiöitä. Asukkaat voivat valita vapaasti, mikä muoto sopii parhaiten heidän tarpeisiinsa: osakeyhtiö, yhdistys, osuuskunta tai joku muu.
7. Asuinalueille tulee brändi
Yhdenmukakistaminen on pian eilistä päivää. Nyt puhutaan personoinnista ja brändäyksestä niin taloyhtiöiden kuin kokonaisten kaupunginosienkin kohdalla. Niiden pitää kohdentua entistä tarkemmin jollekulle, ei kaikille. Asuinalueiden identiteetit kirkastuvat ja samanhenkiset ihmiset hakeutuvat lähelle toisiaan.
Tulevaisuudessa kodinetsijöiden vaatimukset kasvavat. Eri kanavissa on saatavilla monipuolista ja läpinäkyvämpää tietoa asuinalueista. Ihmiset kuuntelevat muiden kokemuksia tarkalla korvalla, etenkin silloin, kun kiikarissa on uusi koti.
8. Kylppärinpeilin kautta ”selfie”
Kotona halutaan asua mahdollisimman pitkään. Älykäs koti parantaa iäkkäiden turvallisuutta ja hyvinvointia. Koteihimme sijoitetut lukuisat anturit mahdollistavat sen, että seinillä ja esineillä on ”silmät ja korvat”, jotka aistivat asukkaan tunne- ja terveydentiloja.
Myös virtsa- ja verinäytteet sekä verenpaineen mittaukset onnistuvat oman kodin rauhassa.
Kylpyhuone on tulevaisuuden terveyskeskus. Ehkäpä peili ottaa asukkaansa kasvoista kuvan ja määrittelee terveydentilan kasvon värin ja juonteiden perusteella. Samalla se voisi mitata sykkeen. Myös virtsa- ja verinäytteet sekä verenpaineen mittaukset onnistuvat oman kodin rauhassa. Informaatio kulkee säännöllisesti kotilaboratorion ja lääkärin välillä, jolloin turha reissailu terveyskeskukseen jää historiaan.
9. Kotirobotit tulevat
Ruohonleikkurirobotit ja robotti-imurit ovat vasta teknistä alkulämmittelyä. Luultavasti kotitalousrobotit kuuluvat useimpien arkeen jo 2020-luvulla. Erityisesti tästä on apua pitkään kotona asuville vanhuksille ja ruuhkavuosien kiireissä rämpiville lapsiperheille. Elämä helpottuu merkittävästi, kun kotona odottaa ”kaveri”, joka latoo astiat pesukoneeseen ja silittää vaatteet.
Ehkä se tarjoaa myös kohtuullisen tasokasta seuraa: robotti voisi lähteä mukaan ruokaostoksille tai vastata perheen pienimpien kysymyksiin. Moni kuitenkin vierastaa vielä ajatusta, että kone voisi toimia kuten ihminen. Nyt ratkotaankin kiireellä eettisiä kysymyksiä.
10. Jakamistaloudesta osa arkea
Tapamme kuluttaa ja omistaa ovat murrosvaiheessa, ja sanotaan, että jakamistalous, tavaroiden yhteiskäyttäminen, on tullut jäädäkseen. Hyvä esimerkki tästä on Airbnb:n tyyppiset uudet palvelumuodot, jotka sopivat nykyihmisen tarpeisiin.
Ilmiön taustalla vaikuttaa laajempi ajattelutavan globaali muutos: huoli ympäristöstä, kaipuu yhteisöllisyyteen ja taloudelliset kysymykset. Kun koko maailma tuntuu hukkuvan turhaan tavaraan, on luontevaa vain lainata – vaikka sitten naapurilta. Mobiilipalvelujen kehittyminen ja tarkentuvat karttapalvelut mahdollistavat yhä sujuvamman tavaroiden ja palvelujen paikantamisen.
Artikkeliin on haastateltu Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitysjohtaja Olli Hietasta, konseptisuunnittelija Virpi Vaittista Passi&Ripatti Oy:stä sekä tutkija Enna Lemistä 15/30 Researchista.
