1980-luvun rakennukset ovat nyt korjausiässä. Entistä kosteammat kesät ja syksyt ja rajummat myrskyt laittavat talot koetukselle.
Vapaa-ajan asuntoa ei kuluteta kuten vakituista asuntoa, mutta rakennusmateriaalitkaan eivät aina ole yhtä kestäviä kuin vakituisessa asumisessa. Loma-asuntojen ongelmat kehittyvät salakavalasti, eikä niitä saisi jättää oman onnensa nojaan.
Esimerkiksi salaojajärjestelmien toimivuus kannattaa parin vuoden välein testauttaa ammattilaisella. Vedeneristyksen puutteita ja heikkouksia tulee korjauttaa sitä mukaa kuin remontti koetaan järkeväksi.
Monet mökkien katot ja yläpohjat tarvitsevat saneerausta.
Ongelmia myös uudehkoissa taloissa
Isännöitsijä Pekka Nissi Realia Isännöinti Kuusamosta kertoo, että myös monet mökkien katot ja yläpohjat tarvitsevat saneerausta.
– Toisinaan käy ilmi, että remontti olisi pitänyt tehdä jo aikaisemmin. Vahinkoja on sattunut. Yläpohjan höyrysulku ei ole ollut riittävän tiivis, ja hiiret ja oravat ovat tehneet tuhoja eristetilassa.
Kittilän rakennustarkastaja Mauri Kenttälä ja Kolarin rakennustarkastaja Pentti Möykkynen kertovat, että myös Levillä ja Ylläksellä korjataan nyt kattoja ja huonosti tuulettuvia yläpohjia.
– 1980-luvun rakennusbuumin aikaan ei ehditty tai osattu tehdä yläpohjista tuulettuvia. Lämmöneristeen ja vesikatteen välinen tuuletustila on ahdas ja herkkä rakennusvirheille. Paikoin tuuletustila puuttuu kokonaan, Mauri Kenttälä sanoo.
2000-luvun rakennuksissa rakentamistapa on samanlainen, ja ongelmia on jo paljastunut. IsännöintiKuusamon toimitusjohtaja Kari Nissi kertoo, että Rukalla yläpohjaa on korjattu niin uudessa rakennuksessa, että urakoitsijan vastuu on ollut vielä voimassa.
Valoa lisääviin kattoikkunoihinkin liittyy myös riskejä.
– Runsaslumisille alueille kattoikkunat eivät sovi, ellei lunta säännöllisesti poisteta ikkunan päältä. Lappeen suuntaisissa ikkunoissa vesi alkaa pikku hiljaa valua tiivisteistä, lyhtymallinen kattoikkuna taas huonontaa yläpohjan tuuletusta, Kari Nissi lisää.
Joitakin huoneistoja saatetaan käyttää vuoden mittaan useita kuukausia, toisia vain muutama viikko.
Mikä on osakkaan vastuu?
Vapaa-ajan asumisessa yhtiöt ovat kiinteistö- tai asunto-osakeyhtiömuotoisia ja ne voivat koostua pari-, rivi- tai kerrostaloista tai yksittäisistä mökeistä.
Yhtiöjärjestyksessä osakkaan vastuu korjauksista saatetaan määritellä suuremmaksi kuin vakituisessa asumisessa. Esimerkiksi ulkomaalauksesta osakas voi joutua huolehtimaan itse.
– Tavallisesti yhtiöjärjestyksessä on merkintä, että omistaja vastaa ainakin kylpyhuoneiden kunnossapidosta, esimerkiksi vedeneristyksistä ja lämminvesivaraajan vaihdosta, Kari Nissi sanoo.
Omistajan vastuu saattaa olla tätä laajempikin, joissakin yhtiöissä yhtiön kunnossapitovastuu päättyy sähköissä sähkömittariin ja viemäreissä sokkeliin.
Huoneistot myös kuluvat eri tahtiin. Joitakin huoneistoja saatetaan käyttää vuoden mittaan useita kuukausia, toisia vain muutama viikko.
Kesällä on aikaa tarkastella rakennusten kuntoa sekä tehdä korjaustöitä, kun useimmat lomahuoneistot ovat tyhjillään. Osa yhtiöistä tilaa kesäisin isännöinnin kautta myös piha-alueiden hoidon.
Vuosittain tehtävien korjaustöiden runkona on hallituksen kanssa yhdessä laadittu kunnossapitotarveselvitys.
Se noudattelee yhtiöön tehdyn kuntoarvion pitkän aikavälin ehdotuksia.
Loma-asukas, varmista ainakin nämä:
• Selvitä, mikä on osakkaan ja mikä yhtiön korjausvastuu huoneistosta. Osakkaan vastuu saattaa olla suurempi kuin vakituisessa asumisessa.
• Tarkkaile ovien ja ikkunoiden sekä maalipinnan rapistumista erityisesti etelänpuoleiselta seinustalta.
• Yli 10 vuotta vanha lämminvesivaraaja voi tarvita vaihtoa, saunan lauteiden alle sijoitettu varaaja saattaa ruostua puhki.
• Piha voi tarvita huoltoa myös kesäaikaan, mahdolliset heinät kannattaa niittää ja risukot poistaa.
• Seuraa keväällä, virtaavatko sulamisvedet poispäin rakennuksesta.
• Jos huoneistoa käytetään vain pari viikkoa vuodesta, kylpyhuoneremontti voi odottaa. Kuntoa kannattaa seurata tarkemmin, jos huoneistoa
asutaan yli puolet vuodesta.
