Varmana tietona kerrotaan, että isännöitsijä vetää välistä. Jos asiassa ei ole perää, asenteellisuus voi koitua taloyhtiön haitaksi; ammattilaisen neuvoja ei kuunnella.
– Pienellä paikkakunnalla tuollaisia välistävetojuttuja levittävät jopa keskenään kilpailevat urakoitsijat, huokaa isännöintipäällikkö Timo Elonen Lounaismaan OP-Kiinteistökeskuksesta.
Kertokaa urakasta avoimesti kaikille
Hänellä on takuuvarma keino tilanteeseeen: urakkatarjousten avaustilaisuus, jonne kaikki osapuolet saavat osallistua. Suunnittelija avaa tarjoukset, tarkistaa niiden vertailtavuuden, ja sitten ne laitetaan järjestykseen. Pulinat pois.
Toinen yleinen tilanne on, että osakas tai pari tehtailevat valituksia ja selvityspyyntöjä isännöitsijästä. Kun asiaa selvitetään, huomataan, että asiassa on perää – tai sitten ei.
Toinen yleinen tilanne on, että osakas tai pari tehtailevat valituksia ja selvityspyyntöjä isännöitsijästä.
Elonen kertoo, että joskus valitustehtailun takana on yksittäisen osakkaan tai hallituksen jäsenen halu vaihtaa isännöintitoimistoa. Saattaa olla, että hänellä on hyvä kaveri töissä siinä toisessa firmassa. Tai sitten osakas vain kokee tunnekuohua asioista, jotka näyttävät muiden silmiin mitättömiltä.
– Voi olla, että kemiat eivät vain kohtaa, Elonen sanoo.
Tarvittaessa vaikka ylimääräinen yhtiökokous
Elosen mukaan tilanteeseen pääsee kiinni lähinnä kahdella tavalla. Jos kyse on vain hallitustyöskentelyä sabotoivasta yksittäisestä kiusaajasta, joka ei kykene yhteistyöhön isännöitsijän kanssa, asian voi ratkaista esimerkiksi ylimääräisellä yhtiökokouksella. Siellä hallitus vaihdetaan paremmin toimivaan kokoonpanoon. Isännöitsijä pidetään, jos enemmistö on sitä mieltä.
– Isännöitsijänä lähtisin siitä, että en väkisin roikkuisi yhtiössä, jos koko hallitus on sitä mieltä, että en nauti luottamusta. Vetäisin omat johtopäätökseni, hän sanoo.
Vaihtamalla se ei välttämättä parane
Yritysvalmentaja Lotta Lackschewitz, LL-valmennuksesta kehottaa katsomaan asiaa toisesta näkökulmasta.
Kaikissa yhteistyösuhteissa on omat hyvät ja huonot puolensa.
– Paraneeko se vaihtamalla? Lähdetäänkö mieluummin kehittämään olemassa olevaa, vai aloitetaanko alusta? Väittäisin, että kaikissa yhteistyösuhteissa on omat hyvät ja huonot puolensa, Lackschewitz muistuttaa.
Tilanteita on toki mahdollista ratkaista ilman henkilövaihdoksiakin.
– Jos luottamuspula on hyvin lievä tai yksittäisen tapahtuman aiheuttama, se voidaan vielä puhumalla ratkaista, varsinkin jos osapuolet ovat ilman tunteita liikkeellä, Elonen sanoo.
Tunteet keskiössä
Lackschewitzin mukaan taloyhtiöissäkin keskiössä ovat yleensä tunteet.
– Yli 90 prosenttia ihmisistä toimii, päättää ja tekee valintoja tunteella, hän sanoo. Kun yhteistyö ei toimi, kannattaa kiinnittää huomiota tunteisiin, jotka ohjaavat ihmisen käytöstä. Tunneperäiset syyt ovat aina tilannekohtaisia, ja niitä on monenlaisia: halu tulla kuulluksi, halu avautua, halu vahvistaa omaa egoa tai muuta vastaavaa, hän sanoo.
Jos hyväksytään, että tunteet ovat tilanteessa mukana ja ne jopa kuuluvat siihen, millä asiassa päästään eteenpäin?
– Tärkein sana ja avain on halu. Jos halua on, niin keinot kyllä löytyvät, Lackschewitz sanoo.
