Monella taloyhtiöllä on piha vähällä käytöllä. Joissakin yhtiöissä on hiekkalaatikkokin, vaikka talossa ei ole vuosikausiin asunut lapsia. Viljelypalstan perustaminen ei ole kallista tai vaikeaa, mutta alkuun vaaditaan jonkun aktiivisuutta.
Perustamisesta päättää yhtiökokous
Viljelypalstaa ei voi perustaa täysin oma-aloitteisesti. Aloite taloyhtiön viljelypalstan perustamiseen voi tulla hallitukselta tai aktiviisilta asukkailta, ja suunnittelussa pitää ottaa huomioon monia asioita.
Asiasta päättää hallitus tai yhtiökokous. Ne päättävät myös, saako viljelypalstan hoitoon käyttää taloyhtiön rahoja ja hankkiiko taloyhtiö tarvittavat työvälineet, kuten kasteluletkun tai viljelylaarit ja -säkit. Viljelypaikan on oltava tarpeeksi aurinkoinen eikä se saa vaikeuttaa pihan huoltotöitä. Huoltoyhtiön ja isännnöinnin näkemystä kannattaa kysyä.
Viljelypalstan ylläpitoon selvät säännöt
Taloyhtiön hallituksen on hyvä varmistaa viljelyaktiiveilta, mitä viljelysten hoidosta on sovittu, ja päättää, mihin kasvijätteet laitetaan. Jos viljelykset ovat asukkaiden yhteisiä, komposti ja sen kustannukset ovat lähtökohtaisesti taloyhtiön vastuulla. Jos kyseessä on asukkaan oma viljelys, hallituksen pitää huolehtia, että ylläpitovastuusta sovitaan selvästi.
Viljelypalstan voi perustaa kaikille yhteiseksi tai – jos tila sen sallii – järjestää jokaiselle halukkaalle oman pienen palstan. Joissakin taloyhtiöissä on esimerkiksi asukkaiden viikkovuorot. Yhtiössä voidaan myös sopia, että viljelyksiin suhtaudutaan rennosti, eikä rikkaruohoja ole pakko kitkeä.
Yhteisen puutarhan perustaneissa taloyhtiössä sanotaan yleensä, että suurta satoa tärkeämpää on yhteinen tekeminen ja kasvun seuraaminen.
Näin perustat viljelylaarin taloyhtiön pihamaalle, katso tästä video.
