Myyntipäällikkö Kari Piipponen puhuu vuolaasti, mutta yksi kysymys saa hänet hetkeksi hiljaiseksi. Se kuuluu: Millaisen taloyhtiön kannattaa teettää energiakatselmus, ja milloin se kannattaa tehdä?
– Laaja kysymys, Piipponen tuumii ja vastaa sitten:
– Oikeastaan sanoisin, että kaikkien kannattaa tehdä sellainen ja vaikka heti. Energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden selvittäminen ei ole kiinni taloyhtiön tai talotekniikan iästä.
Piipponen työskentelee energiapalveluyritys Geonovassa. Yrityksen pääbisnes on maalämpöhankkeissa, mutta palveluihin kuuluu myös taloyhtiöille räätälöity energiakartoitus.
Näistä asioista pitäisi pystyä kertomaan entistä selkeämmin ja konkreettisemmin.
Taloyhtiön energiakartoitus on asiantuntijatyötä, jolle on monta nimitystä: yksi puhuu katselmuksesta, toinen kartoituksesta, kolmas tarkastuksesta, neljäs selvityksestä. Termit ja osittain myös sisällöt vaihtelevat.
Se on todennäköisesti osasyynä sille, että energiakatselmuksen idea on jäänyt monissa taloyhtiöissä hämärän peittoon. Kiinteistöliiton barometrin mukaan taloyhtiöiden päättäjät eivät usein edes tiedä, onko heidän kiinteistössään tehty energiakatselmus vai ei.
– Me alan ihmiset olemme luoneet varsinaisen käsitteistöjen ja työkalujen viidakon, Kiinteistöliiton johtava asiantuntija Petri Pylsy sanoo.
– Näistä asioista pitäisi pystyä kertomaan entistä selkeämmin ja konkreettisemmin. Se helpottaisi suunnitelmallisen kiinteistönpidon työkalujen valintaa ja oikea-aikaista käyttöä.
Laaja vai kevyt malli?
Taloyhtiön energiakatselmus voidaan tehdä monella tapaa. Se perustuu siihen, että taloyhtiöt eivät voi saada energiaselvityksiinsä valtion tukea toisin kuin esimerkiksi pienet ja keskisuuret yritykset. Eivätkä katselmukset ole taloyhtiöille pakollisia, toisin kuin suuryrityksille.
Niinpä taloyhtiöiden teettämille energiakatselmuksille ei ole myöskään yhtä selkeästi säänneltyä sapluunaa, vaan viime kädessä sisällöstä sovitaan palveluntarjoajan kanssa.
Hyvä lähtö- ja vertailukohta on kestävän kehityksen yhtiön Motivan kehittämä asuinkerrostalojen energiakatselmus. Malli on tosin jo vanha, vuodelta 2005, eikä sitä ole päivitetty. Motivalla ei ole myöskään koottua tietoa katselmusten tuloksista.
Mallia voi kuitenkin edelleen pitää pääpiirteissään käyttökelpoisena. Katselmus on kolmiosainen ja koostuu kenttätyöosuudesta, tietojen analysoinnista ja raportoinnista.
laajasti tai kevyemmin.
Katselmointi on laaja ja kattaa kerrostalon kaikki energian- ja vedenkulutukseen liittyvät asiat kuten lämmitys-, ilmanvaihto- ja käyttövesijärjestelmät. Se sisältää muun muassa huoneistokäyntejä.
Tuloksena taloyhtiö saa raportin, jossa esitetään nykytilanne sekä säästötoimenpide-ehdotukset vaikutuksineen ja takaisinmaksuaikoineen.
Tällainen laajempi katselmus voi olla hyödyllinen esimerkiksi kuntoarvion yhteydessä, sanoo Motivan asiantuntija Teemu Kettunen. Kuntoarvio tehdään taloyhtiön kunnossapitosuunnitelman (PTS) tueksi, ja siihen voidaan liittää myös selvitys, jossa arvioidaan energiatehokkuustoimenpiteiden mahdollisuuksia pitkällä aikavälillä.
– Energiatoimenpiteitä on syytä tarkastella kokonaisuutena eikä arvioida vain yksittäisten toimenpiteiden kannattavuutta kutakin erikseen, Kettunen sanoo.
Motiva ylläpitää myös kevyempää ja edullisempaa mallia, taloyhtiön energiatarkastusta. Se perustuu LVI-alan asiantuntijan tekemään kiinteistökierrokseen ja mittauksiin sekä energiankulutuksen analysointiin.
– Selvitys antaa hyvän kuvan taloyhtiön talotekniikan nykytilasta ja korjausehdotuksia sen energiatehokkuuden parantamiseksi. Lisäksi taloyhtiö saa arvion suositeltavista lisäselvitystarpeista, Kettunen kertoo.
Kevyt malli sopii Kettusen mukaan esimerkiksi tilanteeseen, jossa taloyhtiö haluaa LVI-tekniikan tarkastuksen ohella suuntaviivoja sille, millaisia energiatehokkuus- ja uusiutuvan energian investointeja kannattaisi selvittää tarkemmin.
Sisällöstä kannattaa sopia
Eivätkä mallit tähän lopu. Motiva-mallisten selvitysten lisäksi monilla konsulttiyrityksillä ja insinööritoimistoilla on omia, taloyhtiöille sopivia energiaselvityksiä.
– Kun taloyhtiö tilaa selvitystä alan yritykseltä, kannattaa määritellä vaadittava sisältö riittävällä tasolla tarjouspyyntövaiheessa, Kettunen sanoo.
Yleinen malli on niin sanottu monitavoiteoptimointi. Motiva-mallisesta kevyestä taloyhtiön energiatarkastuksesta poiketen se on tarkoitettu suurempien energiaremonttien arviointiin. Siinä keskitytään yleensä kustannustehokkaiden energiatoimenpiteiden yhdistelmien tunnistamiseen.
Useampi energiatoimenpide voi olla kustannustehokasta yhdistää peruskorjaukseen.
Monitavoiteoptimointi voi olla Kettusen mukaan hyvä vaihtoehto esimerkiksi peruskorjauksen tarve- tai hankeselvitysvaiheessa.
– Suuremmat remontit tuovat usein synergiaa energiatoimien kanssa, eli useampi energiatoimenpide voi olla kustannustehokasta yhdistää peruskorjaukseen.
Peruskorjaukseen voi saada myös helpommin rahoitusta, jos hanke parantaa merkittävästi rakennuksen E-lukua eli energiatehokkuuden vertailulukua. Niin sanotussa vihreässä lainassa voi olla myös pienempi marginaali.
Erillisten katselmusten lisäksi taloyhtiö saa ehdotuksia energiatehokkuuden parantamiseksi myös energiatodistuksen laatimisen yhteydessä. Ne esitetään energiatodistuksessa usein suppeasti.
Perusselvitys kertoo vaihtoehdot
Geonovan tarjoama energiakartoitus on kevyt selvitys taloyhtiön energiankäytön nykytilasta ja mahdollisuudesta käyttää uusiutuvaa energiaa.
Kartoitus ei vaadi kohdekäyntiä vaan perustuu asiakkaan antamiin tietoihin energiankulutuksesta ja olemassa olevista järjestelmistä. Tyypillisesti asiakas on kaukolämmössä oleva taloyhtiö, joka on kiinnostunut vaihtamaan maalämpöön, kertoo Kari Piipponen.
– Verrataan lämmitysratkaisuja keskenään ja annetaan asiakkaalle puolueeton arvio, soveltuuko maalämpö heille. Suosituksena voi olla myös esimerkiksi lämmöntalteenottojärjestelmä tai hybridimalli, jossa kaukolämmön rinnalle tuodaan ilma-vesilämpöpumppu, Piipponen sanoo.
Perusselvityksen hinta on Piipposen mukaan korkeintaan noin tuhat euroa. Yritys tekee tarvittaessa myös laajempia kartoituksia, joihin sisältyy kohdekäyntejä, energiankulutuksen mittauksia ja analysointia.
Mallia vuokrataloista
Mitä hyötyä energiakatselmuksesta sitten on taloyhtiölle?
Taloyhtiöiden teettämistä energiakatselmuksista ja niiden tuloksista ei ole olemassa koottua tietoa. Verrokkina voidaan kuitenkin pitää vuokrataloyhtiöitä. Noin 40 vuokrataloyhtiötä on liittynyt vuokra-asuntojen energiatehokkuussopimukseen ja raportoi tekemistään toimenpiteistä Motivalle.
– Osa toimijoista on suuria yrityksiä, jotka ovat pakollisen energiakatselmusvelvoitteen piirissä, kertoo Motivan johtava asiantuntija Harri Heinaro.
Keskimääräinen takaisinmaksuaika kaikille raportoiduille energiansäästötoimille on ollut noin neljä vuotta.
Tehtyjen energiaremonttien taustalla on siis yleensä jonkinlainen energiakatselmus tai muu selvitys.
Vaikka suurten vuokrataloyhtiöiden toimintatavat ja päätöksenteko eroavat taloyhtiöistä, yhteistäkin on.
– Kannattavat ja tehtävät toimenpiteet ovat kuitenkin samanlaisia, koska puhutaan samanlaisesta rakennuskannasta.
Motiva ei julkaise tuloksia yksittäisen vuokrataloyhtiön tai kiinteistön tasolla.
– Mutta keskimääräinen takaisinmaksuaika kaikille raportoiduille energiansäästötoimille on ollut noin neljä vuotta, eli puhutaan melko kannattavista toimenpiteistä. Toki kannattavuus vaihtelee, Heinaro kertoo.
Vuokrataloyhtiöt ovat tehneet energiaremontteja noin 50 miljoonalla eurolla vuodesta 2017 lähtien ja säästäneet energiaa 260 gigawattituntia vuodessa. Noin puolet energiansäästöstä tulee lämmitysjärjestelmistä.
