Suhde rahaan alkaa rakentua jo lapsena ja vahvistuu aikuistuessa. Lapsena kuulet, miten vanhemmat ja isovanhemmat puhuvat rahasta ja saat mallia siitä, mitä he rahan kanssa tekevät. Perheessä voi olla esimerkiksi tapana järjestää pienet juhlat aina, kun joku saa vähän ylimääräistä. Vähitellen saat omia rahaan liittyviä kokemuksia. Näistä aineksista syntyy sinun oma rahatarinasi.
Rahatarina pitää sisällään käsityksiä, ajatuksia ja uskomuksia. Se sisältää myös arvoja, asenteita ja pelkoja. Saatat esimerkiksi ajatella, että rikkaat ihmiset ovat roistoja tai uskoa, että rahat kannattaa kuluttaa, koska käärinliinoissa ei ole taskuja.
Jos haluaa muuttaa omaa suhtautumistaan rahaan ja oppia esimerkiksi hallitsemaan paremmin talouttaan, kannattaa tunnistaa oma rahatarinansa.
Valmennusyhtiö Varapuun perustaja ja valmentaja Mikko Sjögren kertoo, että rahatarina asuu alitajunnassa. Se on usein itseltä piilossa. Jos haluaa muuttaa omaa suhtautumistaan rahaan ja oppia esimerkiksi hallitsemaan paremmin talouttaan, kannattaa tunnistaa oma rahatarinansa. Sieltä voi löytyä esimerkiksi syy siihen, miksei säästäminen onnistu.
Kyseenalaista rahaan liittyviä uskomuksia
Kirjoita rahatarinasi paperille: Millaisia juttuja olet kuullut rahasta, minkälaisia sanontoja lähipiirisi on käyttänyt, onko rahaa tullut säännöllisesti vai epäsäännöllisesti, ja mitä rahalla on tehty? Mieti, toimitko rahan kanssa samalla tavalla kuin vanhempasi.
– Heillä on saattanut olla keskenään erilainen suhtautuminen rahaan, mikä voi aiheuttaa ristiriitaisen suhtautumisen talousasioihin.
Osa rahaan liittyvistä käsityksiä on vain uskomuksia. Kun tunnistat ne, voit muuttaa niitä. Esimerkiksi, jos olet tähän asti ajatellut, ettei pienistä tuloista voi säästää, muista, että talouden hallintaan eivät vaikuta vain tulot vaan myös menot.
Ihmiset tietävät yleensä hyvin, mitä pitää tehdä, mutta tekevät silti jotain muuta.
Kyseenalaista uskomuksiasi ja mieti ovatko ne totta. Mieti, miten haluat muuttaa talouttasi ja millaisia rahataitoja itsellesi toivot.
– Ihmiset tietävät yleensä hyvin, mitä pitää tehdä, mutta tekevät silti jotain muuta. Muutos vaatii voimavaroja ja resursseja, esimerkiksi neuvonantajia ja keskustelukumppaneita. Se voi vaatia myös kulujen karsimista tai lisää rahaa sekä intoa ja uskallusta.
Uskomuksia voi muuttaa samalla tavalla kuin ne ovat muodostuneetkin: toistamalla uutta ajatusta riittävän monta kertaa. Se voi olla yksinkertainen voimalauseen tyyppinen slogan ”minä olen taitava rahankäyttäjä”. Uskomukset vaikuttavat tekoihin.
Väärin säästetty
Mikko Sjögrenin mukaan vaurastuminen alkaa rahan laittamisesta sivuun. Yleinen säästämiseen liittyvä virhe on se, että suunnittelee laittavansa säästöön ne rahat, mitä tilille jää ennen seuraavaa palkkapäivää. Vaarana on, ettei säästöön jää mitään.
Suunnittele rahan käyttöä etukäteen. Sitä varten voit avata pankkiin useamman tilin ja jakaa palkkapäivänä rahat eri tileille. Voit esimerkiksi perustaa laskujen maksua, päivittäisostoksia, vapaa-aikaa ja säästöjä varten omat tilit. Osan rahasta voit ohjata sijoituksiin.
Harva ongelma on niin ainutlaatuinen, etteikö joku olisi sitä tavalla tai toisella onnistunut ratkaisemaan.
Oleellista on laittaa rahaa säästöön heti, kun sitä saa. Pienikin summa kartuttaa puskuria. Talouden hallinta rakentuu valinnoille.
Taloudenhoito koskee niin asukkaita kuin taloyhtiötäkin. Molempien suhteen on tärkeää olla kartalla siitä, mitä tapahtuu. Taloudelliset ongelmat eivät kohene itsestään.
– Puhu huolistasi muiden kanssa. Harva ongelma on niin ainutlaatuinen, etteikö joku olisi sitä tavalla tai toisella onnistunut ratkaisemaan. Mitä nopeammin talousongelmiin puuttuu, sitä vähemmällä selviää.
Mikko Sjögren muistuttaa, että raha on kuitenkin vain rahaa. Se on työkalu muiden joukossa, eikä sen tehtävä ole tehdä ketään onnelliseksi.
Millainen rahankäyttäjä olet?
1. Tuhlaaja on voimakastahtoinen, tietää mitä haluaa ja on valmis tekemään töitä sen eteen. Hänellä on taipumus tyydyttää tarpeensa välittömästi ja hänelle on tärkeää se, miltä asiat näyttävät ulospäin. Vaarana on velkaantuminen.
2. Välttelijällä on muita kiinnostuksen kohteita kuin raha. Hän ei välttämättä edes tiedä, paljonko hänellä on rahaa. Hän ei budjetoi eikä suunnittele.
3. Säästäjän talous on ylijäämäinen mutta riskinsietokyky on heikko ja elämästä nauttiminen voi unohtua.
4. Sijoittajalla on strategia, mutta hän saattaa olla mukavuudenhaluinen ja laiska rahan hyödyntämisessä.
5. Pelurilla on hyvä riskinsietokyky, mutta hän voi olla myös uhkapeluri.
6. Munkkia ei raha määrittele. Hänellä ei ole suunnitelmaa, eikä ehkä rahaakaan.
