Taloyhtiöissä joudutaan miettimään yhä tarkemmin, miten tulevat saneeraushankkeet saadaan rahoitettua. Pankit vaativat taloyhtiöiltä entistä tarkempaa arvonhallintaa.
– Kiinteistöjen arvo on paikka paikoin laskenut. Samaan aikaan remonttikustannukset nousevat. Se muodostaa pullonkaulaa rahoittajalle. Kyllä niitä tapauksia on, kun rahoitusta ei pystytä myöntämään, sanoo Nordean taloyhtiöyksikön johtaja Antti Tolonen.
Hänen mukaansa taloyhtiöt eivät aina hahmota kiinteistönsä velkamäärää suhteessa sen arvoon. Korjattavaa on saattanut ajan kanssa kertyä niin paljon, että korjaamisesta on tullut käytännössä liian kallista.
Tolonen vertaa tilannetta uudisrakentamiseen, jossa taloyhtiölainaa saa lain mukaan olla korkeintaan 60 prosenttia myytävien asuntojen velattomasta hinnasta.
– Tuntuisi hassulta, että meillä olisi vanha kohde, johon annettaisiin sata prosenttia lainaa, hän toteaa.
Tulevaisuuden suunnitelmat selväksi
Pankkeja ei oikeastaan kiinnosta, mistä syystä taloyhtiön korjausvelka on päässyt paisumaan. Ne lähtevät siitä, että talojen korjaushistorian pitää olla kutakuinkin aukoton. Jos ei ole, taloyhtiö on ongelmissa.
Jos yhtiö kuuluu niihin onnellisiin, joita on säännöllisesti pidetty kunnossa, tilanne on valoisampi. Laakereille ei kuitenkaan ole varaa jäädä lepäilemään, vaan pankki haluaa nähdä, mitä taloyhtiö on suunnitellut ainakin seuraaville 10–15 vuodelle.
Tämä sisältö näkyy vain tilaajille
Tilaamalla Kotitalo-lehden saat lukuoikeuden kaikkeen sisältöön kotitalolehti.fi:ssä.
Tutustu 2 viikkoa maksutta
Oletko jo tilaaja?
Tuleeko taloyhtiöllesi Kotitalo-lehti?
