Ennen ja huomenna: Remonttien suunnittelu

Kirjoittanut Salla Korpela 19.12.2024
Kuva: Simo Rista / Helsingin kaupunginmuseo

Sata vuotta sitten pikkuviat korjattiin sitä mukaa kuin niitä ilmaantui – pitemmän tähtäyksen remonttitarpeita ei yksinkertaisesti osattu edes kuvitella.

100 vuotta sitten

Sata vuotta sitten tapahtui rakentamisen tekniikassa valtavia kehitysharppauksia. Asuintaloihin tuli, tai ainakin niihin oli tarjolla, uusia hienoja keksintöjä, kuten hissi, sähköjärjestelmä, kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon liitettävä vesihuolto sekä kaukolämpö. Myös materiaalit kehittyivät: kaupungeissa puurakentaminen korvautui paloturvallisemmilla ja kestävämmillä kiviaineksilla.

Kaikki rakennettiin kestämään, laitteet olivat korjattavia ja varaosilla uusittavia. Toisaalta kukaan ei voinut ennustaa, kuinka kauan uutuudet kestäisivät, saati koska niitä korvaamaan tulisi tarjolle jotakin vielä hienompaa ja kätevämpää. Pikkuviat korjattiin sitä mukaa kuin niitä ilmaantui – pitemmän tähtäyksen remonttitarpeita ei yksinkertaisesti osattu edes kuvitella.

20 vuoden kuluttua

Elinkaariajattelu – rakennuksen ja sen osien kestävyys, korjattavuus ja kierrätettävyys – on suunnittelun keskeinen lähtökohta jo nyt, ja tulevaisuudessa vielä vahvemmin. Tulevien remonttitarpeiden ennakointi ja seuranta alkaa jo talon valmistuessa, ja tarpeiden säännöllinen päivitys kuuluu taloyhtiön hyvän johtamisen rutiineihin. Näin eivät asumiseen vaikuttavat ja osakkaiden kukkaroita keventävät peruskorjaukset pääse yllättämään.

Viime vuosikymmenten isoista, kalliista ja hankalista kerrostalokorjauksista on myös otettu oppia. Esimerkiksi vesijohdot ja viemäriputket tehdään helpommin tutkittaviksi ja uusittaviksi ja hormit kevyemmin avattaviksi. Tulevaisuudessa taloja enää harvoin peruskorjataan niin, että seiniä ja rakenteita joudutaan avaamaan isosti ja kalliisti.

Salla Korpela

Kirjoittaja: Salla Korpela

Olen kiinnostunut ihmisten hyvän elämän visioista ja siitä, miten asumisen ja rakentamisen ratkaisut eri aikoina ovat niitä ilmentäneet. Asunto-osakeyhtiö ja sen asukkaat ovat monelle meistä lähinnä kylää muistuttava yhteisö. Siinä on paljon potentiaalia - joka suuntaan.

Katso kaikki sisällöt kirjoittajalta Salla Korpela →

Artikkeli ilmestynyt Kotitalo-lehden numerossa 1/2022

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Kunnossapito