100 vuotta sitten
Puhtaan talousveden saanti on kautta aikojen ollut kaupunkien kehityksen edellytys – samoin kuin likavesien sujuva poisto. Suomessa vesihuolto on alkanut kehittyä moderniin suuntaan jo varhain, esimerkiksi Helsingin yleinen vesijohto- ja viemäriverkosto täyttää piakkoin 150 vuotta.
Tällaisista ajoista muistuttaa monen ikäihmisen tapa pestä lattioita: lämmin pesuvesi vaihdetaan vasta kun se on jo hyvin likaista.
Vaikka sata vuotta sitten vesi sekä tuli että meni kätevästi, ei sitä tuhlattu. Kuumaa vettä sai, jos itse keitti. Vettä laskettiin kattilaan tai pesuvatiin, ja vesipisteen alla oli usein vain pieni kaatoallas. Varsinaisia kylpyhuoneita oli ainoastaan herrasväen asunnoissa, vähäväkisemmät peseytyivät yleisissä saunoissa. Myös pyykki pestiin yhteisissä pyykkituvissa.
Tällaisista ajoista muistuttaa monen ikäihmisen tapa pestä lattioita: lämmin pesuvesi vaihdetaan vasta kun se on jo hyvin likaista.
20 vuoden kuluttua
Me suomalaiset olemme vaurauden vuosikymmeninä oppineet käyttämään runsaasti vettä, keskimäärin 155 litraa vuorokaudessa henkeä kohden. Vaikka sitä Suomen järvissä onkin hyvin paljon, veden käsittelyyn, siirtoon ja lämmittämiseen sitoutuu energiaa. Meilläkään ei ole varaa tuhlaukseen.
Sekä tottumukset että teknologia muuttuvat. Pesukoneet kehittyvät vesipiheiksi, samoin vessat ja suihkut. Saunominen siirtyy yhä enemmän yhteisiin saunoihin. Kaikista lähteistä tulevat jätevedet puhdistetaan tarkasti ja viemärivesistä saadaan lämpö entistä paremmin talteen. Runsaat sadevedet kerätään kaupunkioloissakin hyötykäyttöön.
Kun maailmalla vesi käy koko ajan arvokkaammaksi hyödykkeeksi, suomalaisille avautuu uudenlaisia bisnesmahdollisuuksia.
