Ennen ja huomenna: Lemmikit kotitaloissa

Kirjoittanut Salla Korpela 1.12.2024
Kuva: Vapriikin kuva-arkisto

Eläimiä vähän pelättiinkin ennen ja lapsia saatettiin kieltää silittämästä koiraa, koska se saattoi käyttäytyä arvaamattomasti, levittää syöpäläisiä tai pahimmassa tapauksessa jopa raivotautia.

100 vuotta sitten

Siellä missä on asunut ihmisiä, on aina elänyt myös eläimiä. Kaupunkiasumukset vielä 1800-luvun puolella olivat pääosin pieniä puutaloja pihapiireineen, joissa saattoi kuopsuttaa kana tai jokunen sikakin.1900-luvulle tultaessa kaupungit tiivistyivät ja karjanpito loppui.

Kissoja ja koiria sen sijaan oli, mutta toisin kuin nykyisin, ne elivät pääosin ulkona ja puoliksi vapaina. Suhtautuminen eläimiin oli kaksijakoista: kissoista oli hyötyä hiirien ja rottien hävittäjinä, vahtimiseen taipuvaiset koirat auttoivat pitämään asiattomat kulkijat loitolla. Toisaalta eläimiä vähän pelättiinkin ja lapsia saatettiin kieltää silittämästä koiraa, koska se saattoi käyttäytyä arvaamattomasti, levittää syöpäläisiä tai pahimmassa tapauksessa jopa raivotautia. Toisen maailmansodan aikoihin vapaina kuljeskelevat koirat määrättiin kytkettäväksi hihnaan.

Toisaalta eläimiä vähän pelättiinkin ja lapsia saatettiin kieltää silittämästä koiraa.

Samaan aikaan Suomessakin kehittyi aivan toisenlainen suhtautuminen koiriin, kissoihin ja muihinkin pieniin eläimiin: niitä alettiin pitää lemmikkeinä ja perheenjäseninä. Lemmikin paikka oli sisällä asunnossa hoidettavana, hellittävänä ja hyville tavoille kasvatettavana.

20 vuoden kuluttua

Sikäli kuin nykyinen trendi jatkuu, perheisiin syntyy yhä vähemmän lapsia, mutta lemmikkejä otetaan yhä enemmän. Tämä näkyy sekä rakentamisen ratkaisuissa että asumisen pelisääntökeskusteluissa.

Jatkossa karvakavereiden asumiseen saatetaan varautua suunnittelemalla yhteisille pihoille koira-aitauksia ja valitsemalla lattiamateriaalit paremmin teräviä kynsiä kestäväksi.  Jo nyt joidenkin uusien talojen sisäänkäyntien yhteyteen tehdään suihkupiste kurakäpälien pesemiseen.

Kun lemmikkejä on enemmän, joudutaan yhdessä sopimaan, minne lemmikit saa tuoda? Jos talossa on yhteisiä tiloja, pääsevätkö koirat niihin yhdessä perheidensä kanssa? Kuinka sovitetaan yhteen lemmikkiperheiden ja allergisten asukkaiden tarpeet? Miten taloyhtiössä voidaan toimia, jos jonkun lemmikki ulisee yksinäisyyttään, kun omistaja on töissä? Kuinka suuret koirat ja muut eläimet ylipäätään soveltuvat tiiviissä kaupungissa pidettäviksi?

Keskustelu jatkuu.

Salla Korpela

Kirjoittaja: Salla Korpela

Olen kiinnostunut ihmisten hyvän elämän visioista ja siitä, miten asumisen ja rakentamisen ratkaisut eri aikoina ovat niitä ilmentäneet. Asunto-osakeyhtiö ja sen asukkaat ovat monelle meistä lähinnä kylää muistuttava yhteisö. Siinä on paljon potentiaalia - joka suuntaan.

Katso kaikki sisällöt kirjoittajalta Salla Korpela →

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Arki