Asuminen tulevaisuuden taloyhtiössä on nykyistä energiatehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää. Samalla se vaatii meiltä yhä vähemmän osallistumista ja osaamista, ennakoi älyrakennuksiin perehtynyt työelämäprofessori Heikki Ihasalo Aalto-yliopistosta. Käytännössä se tarkoittaa, että tulemme asumaan yhä useampien sensorien ja antureiden kanssa.
– Tekoäly tarvitsee dataa, jotta se pystyy tekemään päättelyitä. Yhä enemmän tullaan keräämään tietoa eri laitteista, Ihasalo sanoo.
Peruskorjauksien yhteydessä on hyvä tilaisuus tuoda älykkyyttä mukaan.
Tiedon kerääminen voi olla esimerkiksi putkiin, ilmanvaihtoon, lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiin liittyviä havaintoja, jotka kertovat mahdollisesta korjaustarpeesta. Älykäs rakennus osaa ottaa huomioon muuttuvat olosuhteet, ja säätää niiden mukaan lämmitystä ja jäähdytystä, ilmanvaihtoa ja valaistusta.
Tekoäly ei kuitenkaan ole jotain, joka liittyy vain uusiin rakennuksiin. Langattomia ioT-antureita voi asentaa myös vanhoihin taloihin. Termillä ioT (Internet of Things) tarkoitetaan esineitä ja laitteita, jotka siirtävät ja vastaanottavat dataa.
– Peruskorjauksien yhteydessä on hyvä tilaisuus tuoda älykkyyttä mukaan, Ihasalo sanoo.
Tietoa useista lähteistä ja kykyä ennakoida
Tekoäly eroaa muista digitaalisista ratkaisuista siten, että se osaa ottaa huomioon ja käsitellä sujuvasti tietoa useista eri lähteistä ja varsinkin ennakoida tulevaa.
– Jos huomenna tähän kellonaikaan sähkö tai energia on kallista, mitä toimenpiteitä minun järjestelmänä pitäisi alkaa tekemään jo nyt, jotta voin välttää hintapiikin? Ehkä nostan etukäteen hiukan sisälämpötiloja, jotta kalleimman hinnan aikana ei tarvitse niin paljon lämmittää. Tutkimuksista tiedetään, että asukkaat eivät eroa havaitse, Ihasalo konkretisoi.
Tämä sisältö näkyy vain tilaajille
Tilaamalla Kotitalo-lehden saat lukuoikeuden kaikkeen sisältöön kotitalolehti.fi:ssä.
Tutustu 2 viikkoa maksutta
Oletko jo tilaaja?
Tuleeko taloyhtiöllesi Kotitalo-lehti?