Katse ylös! Hyppää mukaan arkkitehtuurikierrokselle ja näe tutut rakennukset uudessa valossa

Kirjoittanut Katarina Boijer 12.6.2023

Kävely Helsingin keskustassa näyttäytyy aivan uudessa valossa, kun tutkiskelee rakennusten ja talojen julkisivuja ja niihin piilotettuja pieniä aarteita.

Jos asut vanhemmassa taloyhtiössä, saatat saada nauttia kotitalosi koristeellisista yksityiskohdista ja näyttävästä arkkitehtuurista.

1800–1900-lukujen vaihteessa Suomen arkkitehtuurissa olivat vallalla kertaustyylit. Muoti-ilmiöön kuuluivat uus-alkuiset tyylit, kuten uusklassismi, uusrenessanssi sekä uusbarokki. 1900-luvun alussa vahva kansallistunne nosti päätään, ja eläimet tekivät varsinaisen rynnäkön suomalaisten rakennusten julkisivuihin. Talot saivat seinilleen kotimaisia metsän eläimiä. Sitä edeltävä empiren aika koristeli talojaan lähinnä leijonilla, sekä antiikin kuvaston ihmishahmoin.

Kasarmitorilla sijaitsee korskea Torilinna, jonka seinustalta katselevat vakavat mieskasvot. Läheinen Kaartin kasarmirakennus tuhoutui pahoin Neuvostoliiton pommituksissa vuonna 1944, mutta Torilinna säilyi vahingoittumattomana.

Talja päähän

Art Nouveau, joka Suomessa tunnettiin jugendina, yhdisteli huolettomasti niin härmäläistä, kansallisromanttista Kalevalaa kuin antiikin jumaltarustoakin. Jugend ei ollut ryppyotsaista, vaan siihen kuului myös vapaus ja hassuttelu. Julkisivut saivat koristeikseen esimerkiksi sammakoita ja mörkömäisiä olioita. Hyvänä esimerkkinä toimii Kasarmitorilla sijaitseva Agronomitalo, jonka seinustoilla näkyy monenmoista hahmoa.

Karhulla oli monia merkityksiä. Sitä pidettiin myyttisenä metsän kuninkaana, mutta samalla myös pilkattuna Venäjän symbolina. Kaadettu ärjyvä karhu komeilikin usein taljana ihmishahmojen päällä. Ruotsinmieliset käyttivät omassa kuvastossaan usein lohikäärmeitä.

Kasarmitorin, ja yksi Helsingin vinkeimmistä rakennuksista, on jugend-vaikutteinen kansallisromanttinen Agronimitalo, joka valmistui alkujaan asuintaloksi.
Hiukan tuskastuneen ja väsyneen näköiset sammakkoeläimet ja muut olennot tuntuvat kannattelevan koko rakennuksen painoa.

Salattuja merkityksiä?

Uhkeita hirviä näkyy julkisivuissa yllättävän vähän, mutta viisauden symboleja pöllöjä sitäkin enemmän. Pöllö on eläimenä on monitulkintainen. Se on viisauden symboli, mutta voi edustaa myös intuitiota, muutosta, sekä yliluonnollisia voimia.

Pöllö on viisauden symboli.

Pöllöön yhdistetään myös esoteria, jolla tarkoitetaan salattua tietoa, joka on tarkoitettu vain harvoille ja valituille. Niin Pekka Halonen, Jean Sibelius, Hugo Simberg, Eliel Saarinen kuin Akseli Gallen-Kallelakin olivat kiinnostuneita esoteriasta, ja heitä kiehtoivat magia, henget ja rituaalit.

Katsoja voi itse päättää tulkitseeko esimerkiksi julkisivussa olevan harpin ja suorakulman tarkoittavan vapaamuurareita, vai yksinkertaisesti rakennusmestareita.

Leijona symboloi rohkeutta, voimaa ja omaa tahtoa. Leijonat olivat tuttuja julkisivujen koristuksia ennen kotimaisia metsänasukkeja.

Kävelyretkelle mukaan mahtuva opaskirja:

Liisa Väisänen: Symbolien Helsinki, SKS 2022

Ennakkoon tutkittavaksi tietokirja:

Juha Ilonen: Julkisivustakatsojat, AtlasArt 2021

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Rakentaminen