Jos asut vanhemmassa taloyhtiössä, saatat saada nauttia kotitalosi koristeellisista yksityiskohdista ja näyttävästä arkkitehtuurista.
1800–1900-lukujen vaihteessa Suomen arkkitehtuurissa olivat vallalla kertaustyylit. Muoti-ilmiöön kuuluivat uus-alkuiset tyylit, kuten uusklassismi, uusrenessanssi sekä uusbarokki. 1900-luvun alussa vahva kansallistunne nosti päätään, ja eläimet tekivät varsinaisen rynnäkön suomalaisten rakennusten julkisivuihin. Talot saivat seinilleen kotimaisia metsän eläimiä. Sitä edeltävä empiren aika koristeli talojaan lähinnä leijonilla, sekä antiikin kuvaston ihmishahmoin.
Talja päähän
Art Nouveau, joka Suomessa tunnettiin jugendina, yhdisteli huolettomasti niin härmäläistä, kansallisromanttista Kalevalaa kuin antiikin jumaltarustoakin. Jugend ei ollut ryppyotsaista, vaan siihen kuului myös vapaus ja hassuttelu. Julkisivut saivat koristeikseen esimerkiksi sammakoita ja mörkömäisiä olioita. Hyvänä esimerkkinä toimii Kasarmitorilla sijaitseva Agronomitalo, jonka seinustoilla näkyy monenmoista hahmoa.
Karhulla oli monia merkityksiä. Sitä pidettiin myyttisenä metsän kuninkaana, mutta samalla myös pilkattuna Venäjän symbolina. Kaadettu ärjyvä karhu komeilikin usein taljana ihmishahmojen päällä. Ruotsinmieliset käyttivät omassa kuvastossaan usein lohikäärmeitä.
Salattuja merkityksiä?
Uhkeita hirviä näkyy julkisivuissa yllättävän vähän, mutta viisauden symboleja pöllöjä sitäkin enemmän. Pöllö on eläimenä on monitulkintainen. Se on viisauden symboli, mutta voi edustaa myös intuitiota, muutosta, sekä yliluonnollisia voimia.
Pöllöön yhdistetään myös esoteria, jolla tarkoitetaan salattua tietoa, joka on tarkoitettu vain harvoille ja valituille. Niin Pekka Halonen, Jean Sibelius, Hugo Simberg, Eliel Saarinen kuin Akseli Gallen-Kallelakin olivat kiinnostuneita esoteriasta, ja heitä kiehtoivat magia, henget ja rituaalit.
Katsoja voi itse päättää tulkitseeko esimerkiksi julkisivussa olevan harpin ja suorakulman tarkoittavan vapaamuurareita, vai yksinkertaisesti rakennusmestareita.
Kävelyretkelle mukaan mahtuva opaskirja:
Liisa Väisänen: Symbolien Helsinki, SKS 2022
Ennakkoon tutkittavaksi tietokirja:
Juha Ilonen: Julkisivustakatsojat, AtlasArt 2021