Sofia Fred aloitti viime syksynä opiskelut. Kun toisen vanhemman palkkatulot loppuivat, pari tarkasteli kulutustottumuksiaan ja karsi budjettia.
Fredin perhe asuu Tampereella Kaupin kaupunginosassa. Vuonna 2021 valmistunut talo lämpiää maalämmöllä. Silti Fredit ovat säätäneet koko asunnon lämmitystä hieman alemmas. Taloyhtiössä kerättiin viime syksynä yksi ylimääräinen vastike kohonneiden energiahintojen kattamiseksi.
Sähkönkulutusta he alkoivat seurata jo marraskuussa 2021 saadessaan ensimmäisen ison sähkölaskun. Kuukauden kulutus oli 808 kilowattituntia. Sähkön hinta jäi tuolloin alle seitsemän sentin.
– Kylpyhuoneen, kodinhoitohuoneen ja vessan lattialämmitys toimivat sähköllä ja päättelimme tämän olevan suurin sähkön hörppääjä. Käänsimme vessasta ja kodinhoitohuoneesta lattialämmityksen kiinni, koska niissä ei loroteta vettä. Säädimme kylpyhuoneen lämmitystä pienemmälle ja pidämme oven kiinni, ettei lämpö karkaa sieltä muualle asuntoon.
Kosteassa tilassa lattialämmitystä ei voi kokonaan sammuttaa, mutta sitä säätämällä perhe säästää yli 300 kilowattituntia kuukaudessa.
Kylpyhuoneen, kodinhoitohuoneen ja vessan lattialämmitys toimivat sähköllä ja päättelimme tämän olevan suurin sähkön hörppääjä.
Tarkkaa sähkön hintaseurantaa
Sähkön hinnan kehitystä seurattuaan Fredit solmivat viime syksynä pörssisähkösopimuksen. Sofia Fred seuraa sähkön hintaa Helenin verkkosivuilta. Keskihinta on 23,63 senttiä kilowattitunnilta. Sähkön osuus sähkölaskusta oli joulukuussa 59 euroa.
– Markkinahintaiseen sähköön verrattuna sähkömme on 33 prosenttia edullisempaa.
– Kodinkoneemme ovat uusia, eivätkä ne ole mitään sähkösyöppöjä, mutta ajattelemme, että silloin, kun sähköä on vähän saatavilla, sitä täytyy säästää. Silloin ei hauduteta pitkiä uuniruokia, eikä saunota.
Silloin, kun sähköä on vähän saatavilla, sitä täytyy säästää. Silloin ei hauduteta pitkiä uuniruokia, eikä saunota.
Ennen perhe saunoi kotona kerran viikossa, nykyisin ehkä kerran kuussa. He nauttivat löylyistä uimahallissa. Perheen kiuas kuluttaa noin seitsemän kilowattia tunnissa. Sauna lämmitetään silloin, kun sähkö maksa alle kymmenen senttiä kilowattitunnilta.
Pyykinpesukone käynnistyy usein aamuviideltä. Fredit ovat vähentäneet kuivausrummun käyttöä. Nykyisin heillä kuluu sähköä noin 250 kilowattituntia kuukaudessa.
Sofia Fred korostaa, etteivät nämä vinkit välttämättä toimi kaikilla. Oleellista on tutustua oman talouden sähkönkulutukseen sekä sähkösopimukseen ja miettiä, mistä löytyy itselle paras tapa vähentää sähkönkulutusta ja pienentää sähkölaskua.
– Säästö voi olla vuositasolla merkittävä kolmen hengen kerrostalotaloudessakin.
Ravintolabudjetti pieneni
Ruuan hinnan nousu näkyy Fredin perheessä punaisen lihan kulutuksen vähenemisenä. He ovat luopuneet joistain ruoka-aineista, esimerkiksi mehukeittojen ostamisesta lähes kokonaan.
Puoliso vaihtoi työpaikkalounaat omiin eväisiin siinä vaiheessa, kun lounaan hinta kohosi yli kahdentoista euron. Perhe syö aiempaa vähemmän ulkona. Perheen ravintolabudjetti ilman lounaita oli noin 300 euroa silloin, kun molemmat kävivät töissä. Nyt alle puolet tästä.
Kalleimpana kuukautena eli joulukuussa perheen ruokalasku oli tuhannen euron paikkeilla. Hintaan sisältyvät myös siivous- ja hygieniatarvikkeet.
Innostu sentin venyttämisestä
1. Edullisin tuote on se, jonka jätät kauppaan. Mieti, onko kotona jotain, jolla tuotteen voi korvata, tai voiko sen kenties lainata tai vuokrata jostain.
2. Kokeile en osta mitään -kuukautta tai tartu korkeintaan viisi uutta vaatetta vuodessa -haasteeseen. Sovella haasteita itsellesi parhaiten sopivalla tavalla.
3. Keskustele säästämisestä. Esimerkiksi Facebookin Sentivenyttäjät-ryhmästä voi saada hyviä säästövinkkejä.
4. Suunnittele ruuat ja ruokaostokset etukäteen. Suosi tarjouksia, jos tarjouksessa oleva tuote on kauppalistallasi, mutta älä osta mitään turhaa edes tarjouksesta. Suunnitelmallisuus vähentää heräteostoksia. Se lisää turvallisuutta ja antaa mielenrauhaa.
5. Edulliset perusjutut löytyvät heviosastolta ja kuivahyllyistä. Aloita suunnittelu vihannesosastolta. Sesongin hedelmät ja vihannekset sekä linssit, herneet ja pavut, luovat hyvän pohjan ruokakorille, jota voi täydentää täysjyvätuotteilla, pikkukaloilla ja lihalla tai kasviproteiinilla.
6. Keitto- ja pataruuat ovat edullisia. Niitä voi tehdä isoja annoksia kerrallaan, ja pakastaa osan. Tee sen kokoisia annoksia, jotka tulevat varmasti syödyksi. Älä pakasta, jos ruuat unohtuvat sinne.
7. Päätä, paljonko ruokaan saa mennä rahaa. Hyödynnä kauppojen keräilypalveluja, jossa ostosten arvioidun loppusumman näkee etukäteen.
8. Tarkastele omia kulutustottumuksiasi kriittisesti. Jokaisella meillä on sokeita pisteitä. Esimerkiksi kuukauden säästökuuri voi avata silmiä ja tuottaa hyviä säästöideoita.
9. Älä katso pelkkää hintalappua, jos kotimaisuus, reiluus tai ekologisuus ovat sinulle tärkeitä.
Asiantuntijana Katri Pellikka, Kestävät talouspolut, Marttaliitto.
Mitä eläminen maksaa?
Kuluttajatutkimuksen laatimat viitebudjetit ovat esimerkkilaskelmia siitä, paljonko kohtuulliseen kuluttamiseen tarvitaan rahaa. Esimerkiksi yksinasuva alle 45-vuotias miehen ruokabudjetti on 361 euroa kuukaudessa. Nelihenkisen pikkulapsiperheen kohtuulliset ruokamenot ovat 871 euroa ja nelihenkisen ”teiniperheen” ruokamenot 1156 euroa.
Vertaa omaa rahankäyttöäsi kohtuullisen minimin viitebudjetteihin täällä: https://www.takuusaatio.fi/hallitserahojasi/mita-elaminen-maksaa/
