1. Mikä salaisuuksien kaupunki mahtaa olla kyseessä?
Tämä kaupunki muuttuu erityisen tarunomaiseksi helmikuussa. Tuolloin karnevaalikansa valtaa kaupungin. Kanaalit valaistaan värivaloin, gondolit koristellaan paraatikuntoon ja kaupunkilaiset sonnustautuvat upeisiin karnevaaliasuihin.
2. Cool niin kuin…
Jos maailman kaupungit laitettaisiin järjestykseen korkeiden rakennusten lukumäärän mukaan, tämä Aasiassa sijaitseva kaupunki pitäisi sijaa kaksitoista. Se on yksi maailman tiheimmin asuttuja kaupunkeja, eikä uusien asuntojen tarve ole vähenemässä. Arkkitehdit etsivät siksi jatkuvasti uusia tapoja täydentää kaupungin asuntokantaa.
3. Nyt on haastetta!
Tällä pohjoisessa sijaitsevalla saarella eletään luonnon ehdoilla, sillä mereltä puhaltavat kovat tuulet tekevät ilmastosta ankaran. Meriveden lämpötila kohoaa kesälläkin vain vähän plussan puolelle ja talvisin saari peittyy jäähän ja lumeen.
Maisema ei kuitenkaan ole täysin valkoinen, siitä pitävät huolen värikkäät talot. Alun perin väritys määräytyi asukkaiden ammatin tai rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan. Esimerkiksi sinisissä taloissa asui kalatehtaiden työntekijöitä, punaisissa pappeja tai kauppiaita, keltaisissa lääkäreitä tai sairaanhoitajia.
4. Missä kuuluisassa suurkaupungissa sijaitsee kuvan yhteisöpuutarha?
Tämän kaupungin asukkaille puistot ja puutarhat ovat epävirallisia kohtaamispaikkoja korttelijuhlineen ja kulttuuritapahtumineen. Moni pitää korttelipuutarhaansa virkistyspaikkana, mutta lähiruokatrendi on tuonut mukanaan myös istutuslaatikot ja citykanat.
5. Tunnistatko kaupungin maamerkin perusteella?
Vihje: tunnettu maamerkki sijaitsee Ramlat a-Baidan sivukadulla, lähellä suosittua uimarantaa. Vuonna 1967 rakennettu Koujak-Jaber on poikkeuksellinen näky. Julkisivua hallitsevat kolme metriä halkaisijaltaan olevat aukot, joiden takana avautuu joko ikkuna tai parveke. Välimeren tuuli saa asukkaiden ikkunaverhot hulmahtelemaan ulos ikkunoista.
Kuvan kahdeksankerroksisessa talossa on 21 asuntoa, joissa asutaan enimmäkseen vuokralla. Alhaalla on pienempiä asuntoja, ylimmissä kerroksissa isoja huoneistoja. Aukkoisen julkisivunsa vuoksi talo tunnetaan myös lempinimellä ”Gruyère”, samannimisen reikäjuuston mukaan.
6. Maailman katolla!
4000 metrin korkeudessa sijaitseva buddhalainen luostarikylä on henkeäsalpaava näky. Laakson jyrkät seinämät on nimittäin rakennettu aivan täyteen pieniä punaisia mökkejä. Munkkien ja nunnien asumukset peittävät vuorenrinteet tiiviinä punaisena mattona, josta on mahdoton sanoa, missä yksi mökki loppuu ja toinen alkaa. Mökeissä asuu ainakin 10 000 ihmistä, joista valtaosa oleskelee laaksossa omistautuakseen buddhalaisuudelle.
7. Koitetaan hieman lähempää!
Tunnistatko kuvan telakka-alueesta suomalaisittain suositun matkakohteen? Nykyisin entinen telakka-alue on kaupungin nopeimmin kehittyviä kaupunginosia. Vuoteen 2018 alueella rakennettiin laivoja ja se oli suljettu ulkopuolisilta. Muutamassa vuodessa tehdashalleihin on noussut ravintoloita, gallerioita, kauppoja ja yritysten toimitiloja. Satama-allasta reunustaa kävelykatu, jonka kirkkaanpunaisista katulampuista on tullut alueen tunnusmerkki.
Vastaukset:
1. Vastaus on tietenkin Italian Venetsia!
Venetsian lähes tuhatvuotinen karnevaali on onnistunut säilyttämään monia traditioitaan. Loistokkaat puvut ja maskit ovat edelleen keskeinen osa tapahtumaa, samoin katujuhlat -esitykset ja -juhlakulkueet. Moni järjestää karnevaaliaikaan myös yksityisiä juhlia kodeissaan – ja konserttisalit, oopperat ja teatterit houkuttelevat yleisöä tarjonnallaan.
Ainoastaan karnevaalin paheellinen maine on vuosisatojen myötä hieman rapissut. Naamioilla oli aikanaan tärkeä rooli siinä, että ne vapauttivat kaupunkilaiset hetkeksi luokkaeroista, jotka muutoin säätelivät käyttäytymistä tiukasti. Naamiaisasujen suojissa juhlijat saattoivat heittäytyä kiusauksiin, jotka tavallisesti olisivat vaarantaneet heidän maineensa. Huikentelu jatkui aina vuoteen 1797, jolloin Napoleon päätti kieltää juhlan yli 200 vuodeksi.
1970-luvun lopulla venetsialaiset alkoivat elvyttää juhlaperinnettään uudelleen. Karnevaali palasi vanhalle paikalleen pääsiäispaastoa edeltäville viikoille. Nykyisin karnevaali on myös perheiden tapahtuma ja yksi turistien vetonauloista. Höyhenten, kultamaalin, sametin ja silkin suojissa Venetsiassa juhlii parhaimmillaan noin 3 miljoonaa kävijää vuosittain.
2. Kaupunkivaltio Singapore
Vastaus on Singapore. Yksi kaupungin onnistuneista ratkaisuista on vuonna 2013 valmistunut Interlace-kortteli. Sen suunnittelijat eivät halunneet lisätä enää tornitaloja kaupunkikuvaan. Niinpä asuinneliöitä kasvatettiin vaakasuuntaan. Lopputulos näyttää siltä, kuin joku olisi pinonnut pieniä kerrostaloja limittäin toistensa päälle.
Arkkitehti Ole Scheeren on huomioinut erityisesti rakennusten väleihin jäävät tilat, joita ei kaupungeissakaan aina suunnitella kunnolla. Interlacessa välitilat ja katot on hyödynnetty virkistysalueina: puutarhoina, vesipuistoina, ulkokuntosaleina ja leikkikenttinä. Koko kortteliston läpi kiemurtelee kymmenen kilometrin mittainen juoksurata. Toiminnalliset ulkotilat kannustavat asukkaita yhteisöllisyyteen.
3. Kulusukin saari
Kulusukin saari sijaitsee Kaakkois-Grönlannissa, 100 kilometriä napapiiristä etelään. Sinne lentää Reykjavikista potkurikoneella kahdessa tunnissa, ja moni asuu saarella juuri hyvien kulkuyhteyksien vuoksi. Vuonna 2020 pysyviä asukkaita oli 241.
Koska Grönlannissa maata ei omisteta, ei saaren talojen ympärillä näy aitojen rajaamia pihoja. Suhde omistamiseen näkyy myös irtaimiston säilytyksessä. Tavaroita ei lukita vajoihin, vaan esimerkiksi reen voi jättää reitin varrelle sille kohtaan, josta kulkija sen kätevimmin löytää. Kelkkojen lisäksi talojen liepeillä näkee paljon kalankuivatustelineitä ja rekikoiria. Moni elättää itsensä kalastuksella tai turismilla. Arktisen elämän ankaruuden vastapainoksi Kulusukilla on tarjota upeita maisemia: jäätikköjä, vuonoja, ja jääluolia. Horisontissa merenlahden toisella puolen siintää Apusiaajikin asumaton saari vuorineen.
4. New York, New York…
New Yorkin kaupungin alueella sijaitsee yli 550 yhteisöpuutarhaa, eli vapaaehtoisten ylläpitämää viheraluetta. Esimerkiksi East Villagen alueella kulkiessa pilkistää sieltä täältä talojen välistä pieni vehreä keidas.
Puutarhojen historia on yhtä värikäs kuin puutarhat itse. Ensimmäiset puutarhat perustettiin Lower East Sidelle 1970-luvun laman jälkeen, kun talousvaikeudet ajoivat kiinteistöjen omistajat purkamaan ja toisinaan jopa tuhopolttamaan talojaan. Rakennusten väliin jäi ankeaa hukkamaata, jota paikalliset keksivät raivata viheralueikseen.
Aluksi istutuksista vastasivat vihreät aktivistit, mutta pian alueiden hallinnointi palautettiin kaupungille. Nykyisin puutarhoja kehitetään neljäksi vuodeksi kerrallaan myönnettävien sopimusten turvin. Usein puutarhaa pyörittää esimerkiksi kansalais- tai kaupunginosayhdistys.
5. Libanonin Beirut
1970-luvulle asti Beirut tunnettiin Lähi-idän Pariisina kukoistavan liike- ja kulttuurielämänsä vuoksi. Vuosina 1975-90 sisällissodan levottomuudet nuijivat kaupunkia kovalla kädellä. Viime vuodet ovat jälleen olleet vaikeita talouskriisin ja vuoden 2019 ison satamaräjähdyksen ruhjoessa kaupunkia. Kaiken keskellä Beirutia on yritetty jälleenrakentaa – tosin viime vuosina lähinnä yksityistämisen hengessä.
6. Tiibetin Larung Gar
Vuodenajat tuovat asumiseen Larung Garissa omat haasteensa. Talvisin alueella voi olla pakkasta 25 astetta, kun taas monsuunikaudella kadut tulvivat vedestä. Tänne ei tulla fiilistelemään, vaan valaistumaan, ja tulijoita riittää. Nykyisin alue onkin niin täyteen rakennettu, että tilaa muutaman neliömetrin mökeille on enää alueen takalaidalla. Turisteja Larung Garissa ei nykyisin ole juuri ollenkaan, sillä alueella vierailu kiellettiin ulkomaalaisilta vuonna 2016.
7. Rakas Tallinna!
Vastaus on tietenkin Viron pääkaupunki. Noblessnerin kortteli on esimerkki virolaisesta arkkitehtuurista, jolle tyypilliseen tapaan uutta ja vanhaa yhdistellään rohkeasti. Tehdaskiinteistöjen lomaan rakennettujen asuintalojen julkisivua elävöittävät eri muotoiset ikkunat ja väritykset. Asuntojen parvekkeilta voi kurkkia vierasvenesatamaan tai ihailla Suomenlahden auringonlaskuja. Tallinnan keskusta, vanha kaupunki ja takavuosina trendialueen maineen saanut Telliskivi sijaitsevat kävelymatkan päässä.
