Rovaniemeltä Hankoon on tietä pitkin noin 940 kilometriä. Tuolla matkalla ylitetään kolmen ilmastovyöhykkeen raja ja siirrytään kulttuurista toiseen: poronkäristyksestä äyriäisplatteriin, moottorikelkkasafareista Jopolla ajaviin hipstereihin.
Suomi on maantieteellisesti suuri maa. Ja vaikka taloyhtiöiden hallintoa ja isännöintiä säätelevät joka puolella samat lait ja asetukset, taloyhtiöiden toiminnassa ja kulttuurissa on myös eroja.
Tässä kirjoituksessa vertaillaan asumista, hallintoa, rakennusten kunnossapitoa sekä kulttuuria kahdessa taloyhtiössä. Niistä toinen sijaitsee Lapissa ja toinen Suomenlahden rannikolla.
Rovaniemen keskustassa sijaitseva Asunto Oy Rovaniemen Wanhatori on uudehko ja melko tavallinen suomalainen kerrostaloyhtiö, jossa asuu sekä vuokralaisia että osakkaita.
Suomen eteläisimmän kaupungin keskustassa sijaitseva Fastighets Ab Hangö Bulevarden 15 on puolestaan historiallisesti arvokas pienkerrostaloyhtiö, jonka osakkaat ovat ”kesähankolaisia” ja asuvat vakituisesti muualla. Moni puhuu äidinkielenään ruotsia.
Lumikinoksia ja myrskytuulta
Aloitetaan ilmeisimmästä erosta, maantieteellisestä sijainnista. Rovaniemellä talvi on pitkä ja pimeä, kesä lyhyt mutta valoisa. Hangossa taas vallitsee lauhkeampi rannikkoilmasto, johon toisaalta kuuluu tuulisuus.
– Pitkällä talvella on vaikutusta kiinteistönhuoltoon ja kunnossapitoon. Talvikunnossapidon aika on pidempi, mutta toisaalta vihertöitä on vähemmän, sanoo OP Koti Pohjoisen isännöitsijä Mika Pasanen Rovaniemeltä.
Kuvaavaa on, että rovaniemeläisyhtiössä huoltoyhtiö käy tekemässä lumityöt noin 30 kertaa kaudessa, kolme kertaa useammin kuin Hangossa. Päälle tulevat hiekoitukset.
– Kyllä se talviaikaan on välillä haasteellista meidän pihassa. Talossa asuu ihmisiä, jotka liikkuvat rollaattorien kanssa. Asukkailta vaaditaan aktiivisuutta, että kolataan itse reitti roskakatokseen, kertoo Asunto Oy Rovaniemen Wanhatorin hallituksen puheenjohtaja Veikko Kantola.
Pitkällä talvella on vaikutusta kiinteistönhuoltoon ja kunnossapitoon.
OP Koti Pohjoisen isännöitsijä Mika Pasanen Rovaniemeltä
Sydäntalvella Rovaniemen korkeudella riittää pimeyttä. Toisaalta keskellä kaupunkia ei ole koskaan pillkopimeää, ja lumi myös heijastaa valoa.
– Keväästä syksyynhän meillä on valoisampaa kuin etelässä, Pasanen vertailee.
Hyttysiäkään ei ole kaupungissa kesällä riesaksi asti, toisin kuin Lapin luonnossa.
Hangossa talvet ovat yleensä vähälumisia, mutta lumenaurauksen sijaan taloyhtiöissä on tärkeää huolehtia liukkaudentorjunnasta eli hiekoittamisesta. Liukastumisvahinkoja sattuu helposti.
– Pihat jäätyvät täällä nopeasti, kun vuorotellen sulaa ja jäätyy. Vaikka päivällä hiekoitetaan, illalla voi olla taas liukasta, kertoo Hangö Bokföringsbyrå Ab:n isännöitsijä Niklas Puumala.
Rannikolla rakennusten kunnossapitoa koettelee ennen kaikkea mereltä käyvä kova tuuli, Puumala sanoo.
– Kovalla tuulella sataa melkein ylöspäin. Siihen pitää varautua rakentamisessa.
Pihat jäätyvät täällä nopeasti, kun vuorotellen sulaa ja jäätyy.
Hangö Bokföringsbyrå Ab:n isännöitsijä Niklas Puumala
Puumala tietää kiinteistöjä, joissa sadevesi on kiivennyt seinää ylös ja päässyt räystään alta rakenteisiin.
Keväällä meri lämpenee hitaasti. Kylmä tuuli puhaltaa mereltä ja tunkee ikkunoista sisään, jos niitä ei ole kunnolla eristetty.
Rovaniemen Mika Pasanen arvelee, että Lapin ankarista pakkasista huolimatta rakennuksiin kohdistuva säärasitus on etelässä jopa kovempi kuin pohjoisessa.
– Ainakin etelärannikolla se on kosteuden vuoksi suurempi kuin täällä pohjoisessa, missä ilmasto on kuivempi.
Asuntobuumi hidastaa remontteja
Sijainnilla on vaikutusta myös urakoitsijoiden saatavuuteen. Sekä Rovaniemellä että Hangossa remonttia voi tällä hetkellä joutua odottelemaan pitkään.
Koronapandemia houkutteli Hankoon sankoin joukoin etätyöläisiä. Asuntojen hinnat ampaisivat nousuun, ja pienellä markkina-alueella remonttifirmojen tilauskirjat pamahtivat täyteen.
– Taloyhtiöiden on tällä hetkellä vaikea saada tarjouksia urakoitsijoilta. Tekijöitä on haettava kauempaa pääkaupunkiseudulta. Se tekee isännöitsijän työn hankalaksi, jos helsinkiläisistä firmoista ei ole aiempaa kokemusta, Puumala kertoo.
Puumalaa mietityttää sekin, miten nopeasti Helsingistä saa huoltoapua, jos esimerkiksi lämmitysjärjestelmään tulee vika.
Rovaniemi on puolestaan maakuntakeskus ja yliopistokaupunki. Suurempi markkina ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että remontille löytyy tekijä nopeasti. Lapissa on ollut jo pidempään käynnissä mökkien ja kakkosasuntojen rakennusbuumi.
– Rakentaminen näkyy myös Rovaniemellä. Suunnittelijoista ja urakoitsijoista on pulaa, kertoo Mika Pasanen.
Talot hiljenevät kesäksi
Ilmaston ja maantieteen ohella toinen keskeinen ero on taloyhtiöiden asukkaissa.
Rovaniemi on opiskelijakaupunki, jossa liikkuu myös paljon matkailijoita. Taloyhtiöissä näkee paljon vuokralla asuvia opiskelijoita sekä turistien Airbnb-tyyppistä lyhytvuokrausta.
Taloyhtiöiden arkea leimaakin usein sesonkiluonteisuus.
– Moni asunto hiljenee kesäajaksi, kun muualta tulleet opiskelijat lähtevät kesänviettoon. Matkailukin painottuu joulun seutuun, Pasanen sanoo.
Taloyhtiöiden hallituksissa istuu usein sekä asuvia osakkaita että asuntosijoittajia. Pasasen mukaan heillä on joskus näkökulmaeroja taloudenpidossa.
– Toki molempien intresseissä on, että talo pysyy kunnossa. Mutta ehkä sijoittaja miettii enemmän, millaista tuottoa vuokrahuoneistosta tulee. Halutaan ehkä nopeampaa voittoa kuin toinen.
Tiedän täällä monta taloa, joissa naapurit eivät saa nukuttua, kun turistit raahaavat matkalaukkujaan aamuyöllä ennen lähtöä lentokentälle.
Asunto Oy Rovaniemen Wanhatorin hallituksen puheenjohtaja Veikko Kantola
Lyhytvuokraus herättää Rovaniemelläkin voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan. Turistit tuovat kaupunkiin eloa ja jättävät sinne euroja, mutta kaikki eivät halua naapuriinsa hotellihuonetta häiritsevän elämän takia.
Asunto Oy Rovaniemen Wanhatorissa ei ole Airbnb-kämppiä, kertoo puheenjohtaja Kantola – ja jos se hänestä olisi kiinni, niitä ei tulisikaan.
– Mielelläni laittaisin yhtiöjärjestykseen kiellon. Se kuitenkin vaatisi osakkaiden yksimielisyyttä, enkä tiedä, löytyisikö sitä. Tiedän täällä monta taloa, joissa naapurit eivät saa nukuttua, kun turistit raahaavat matkalaukkujaan aamuyöllä ennen lähtöä lentokentälle.
Kantolan yhtiön asukkaista noin puolet on talossa asuvia ja puolet vuokralaisia.
– Vuokralaiset ovat nuoria pareja ja opiskelijoita. Erittäin fiksua porukkaa kaikki. Minun aikanani talossa ei ole ollut yhtään järjestyshäiriötä.
Kielimuuri vastassa kokouksissa
Hanko puolestaan tunnetaan kesäkaupunkina, joten monissa taloyhtiöissä on osakkaina muualla asuvia kakkosasunnon omistajia. Se vaikuttaa hallintoon ja päätöksentekoon.
– Eron huomaa yhtiöissä. Niissä, joissa suurin osa on kesähankolaisia, on talvella hiljaista. Kokousten pitämiseen herätään yleensä myöhemmin keväällä, Puumala kertoo.
Kesähankolaisten vetämissä yhtiöissä tehdään kuitenkin keskimäärin jopa rohkeammin päätöksiä kuin muissa yhtiöissä, Puumala arvioi.
– Isoistakin investoinneista tehdään päätöksiä aika nopeasti. Ehkä se johtuu siitä, että kakkoskodin omistajilla on yleensä vähän ekstraa takataskussa. Saattaa olla myös kokemuksia helsinkiläisistä firmoista, kun kysytään tarjouksia.
Hanko on kaksikielinen kaupunki, joten myös taloyhtiöiden hallinnossa on äidinkielenään sekä suomea että ruotsia puhuvia osakkaita. Valtaosa yhtiöistä on rekisteröity suomenkielisiksi, jolloin niiden pöytäkirjat ja muut asiakirjat laaditaan ensisijaisesti suomeksi. Osa yhtiöistä kuitenkin haluaa paperit kahdella kielellä.
Kaksikielisen asiakaskunnan palveleminen edellyttää hyvää kielitaitoa isännöitsijältä.
– Joissakin yhtiöissä suurin osa hallituksen jäsenistä puhuu ruotsia, mutta hallituksen kokoukset ja yhtiökokoukset vedetään suomeksi. Silloin yritän parhaani mukaan toimia tulkkina, jotta kaikki varmasti ymmärtävät, Puumala kertoo.
– Kyllä kielimuuria välillä on. Jollakin osakkaalla voi esimerkiksi olla kiinnostusta hallitustyöhön, mutta ei uskalleta lähteä mukaan kielitaidon puutteen takia.
Kesäasukkailla tiivis yhteishenki
Yhteistä molemmille yhtiöille on, että pandemian aikana niissä on opittu pitämään etäkokouksia. Etenkin kesähankolaisten asuttamissa yhtiöissä etäyhteyksistä on tullut luonteva tapa hoitaa kokoukset, kertoo isännöitsijä Puumala.
– Ennen minulla meni viikonloput kokouksia vetäessä, mutta nyt niitä voidaan pitää keskellä viikkoa.
Fastighets Ab Hangö Bulevarden 15:n hallituksen jäsen Jacob Roos asuu perheineen Espoossa. Hän viettää Hangossa lomia ja viikonloppuja. Hänen mukaansa Hangon yhtiön hallitus on aktiivisempi kuin Espoon, vaikka sen jäsenet asuvat vakituisesti eri paikkakunnilla.
– Hangossa on muutenkin tiiviimpää sosiaalista kanssakäymistä ja hyvä naapurisopu. Olen tainnut käydä illanistujaisissa yhtiön jokaisessa asunnossa, kun taas Espoossa en juuri tunne naapureitani, Roos kertoo.
Olen tainnut käydä illanistujaisissa yhtiön jokaisessa asunnossa.
Fastighets Ab Hangö Bulevarden 15:n hallituksen jäsen Jacob Roos
Hän arvelee hyvän yhteishengen syyksi sen, että Hangossa yhtiön huoneistot ovat pääasiassa vapaa-ajan asuntoja.
– Kun ollaan Hangossa, ollaan vapaalla. Ihmisten välille syntyy ihan erilainen suhde, kun kaikki ovat liikkeellä samalla periaatteella.
Rovaniemeläisyhtiössä eletään puolestaan normaalia arkea. Puheenjohtaja Kantolan mukaan pihatalkoita tai muita yhteisiä tapahtumia on harvoin, ja asukkaat viihtyvät mieluummin omissa oloissaan, kuitenkin sulassa sovussa.
– Viime kesänä laitettiin pihalle puutarhakeinu. Kerran olen tainnut nähdä siinä jonkun istumassa. Ne on ne eläkeläisen kiireet, Kantola naurahtaa.
Yhtiön hallitukseen on kuitenkin viime vuosina riittänyt hyvin jäseniä. Hallituksen kokouksiin ja yhtiökokouksiin on voinut viime aikoina osallistua Teamsilla.
– Meillä on hallituksessa hyvä kokoonpano. Löytyy sopivasti talouspuolen ja tekniikan taitajia, ja yhteisenä nimittäjänä on, että pidetään talo hyvässä kunnossa.
