Konfliktien juurisyyt ovat samanlaisia, on kyse sitten työyhteisön, suvun tai naapureiden riidoista. Johtamisen ja konfliktihallinnan dosentti Pia Lappalainen kertoo, että riitely on yleensä kokemus siitä, että yksilön oikeuksia on loukattu, eikä hänen tarpeisiinsa ole vastattu. Tämä kytkeytyy kuulluksi tulemisen ja arvostuksen tarpeisiin.
Konflikteja syntyy esimerkiksi silloin, kun ihminen peittää omat tarpeensa yrittäessään olla sosiaalisesti hyväksyttävä. Meillä on taipumus sanoa asioita, joita uskomme toisen odottavan. Omien tarpeiden ja tunteiden tukahduttaminen lisää väärinymmärryksen riskiä.
– Ongelmia syntyy, kun asioita ei kehdata ottaa suoraan puheeksi vaan aletaan vatvoa niitä omien tukijoukkojen kanssa. Vastakkaiset rintamat vahvistuvat, vaikka näkökulmat perustuvat puutteelliseen tietoon ja tulkintoihin.
Vastakkaiset rintamat vahvistuvat, vaikka näkökulmat perustuvat puutteelliseen tietoon ja tulkintoihin.
Riidat koetaan haitallisina ja tuhoisina, koska ne jättävät negatiivisen tunnejäljen. Riitely ei kuitenkaan ole vaarallista.
Lappalainen soisi ihmisten oppivan riitelemään asioista kiihkottomasti. Riitaan voi suhtautua keinona, jolla edistetään kaikkia koskevaa yhteistä hyvää. Vaikka äänet välillä nousevat taistelun tuoksinassa, erimielisyyksiin ei tarvitse suhtautua tunteella, kun muistaa, että konfliktit kuuluvat vuorovaikutukseen.
– Aina, kun ihmisiä kokoontuu yhteen, alkaa tapahtua ihmisten välisiä asioita. Ei niitä tarvitse pelästyä. Toivoisin, että konfliktien ratkaisua opetettaisiin peruskoulussa yhtenä arkielämään kuuluvana taitona.
Kuunteletko kuullaksesi vai vastataksesi?
Kiistoja ja eripuraa voi ehkäistä ennalta kuuntelemalla ja keskustelemalla. Samat lääkkeet toimivat myös konfliktien ratkaisemisessa.
Kannattaa miettiä, mitä tavoittelee silloin, kun kuuntelee toista. Onko minulla oikeasti pyrkimys ymmärtää toista ja prosessoida kuulemaani? Kuuntelenko kuullakseni vai vastatakseni? Moni miettii kuuntelemisen sijaan omaa vastaustaan sillä aikaa, kun toinen puhuu.
Toivoisin, että konfliktien ratkaisua opetettaisiin peruskoulussa yhtenä arkielämään kuuluvana taitona.
Suomalainen kansanluonne on jäyhä. Silti meillä arvostetaan ihmisiä, jotka osaavat reagoida viipymättä ja argumentoida vastauksensa näpsäkästi. Sitä pidetään älykkäänä.
Pysähtymistä, kuuntelemista, läsnäoloa ja malttia ei pidetä arvossa. Hitaasti reagoiva tyyppi voi kuitenkin olla taitava kuuntelija. Hän ehkä makustelee rauhassa, mitä toinen sanoi, ennen kuin vastaa.
Älä tarjoa valmista ratkaisua
Jos sovittelet muiden riitaa, kuuntele molempia osapuolia. Ohjaa keskustelua kysymysten kautta faktoihin mielipiteiden sijaan. Jos osakas esimerkiksi valittaa naapurin aiheuttamasta metelistä, kysele, miten ja milloin meteliä on kuulunut. Haukkuiko koira arkisin vai viikonloppuisin?
– Vaikka faktoilla ei olisi merkitystä, niiden kyseleminen luo puhujalle tunteen, että hänen asiansa on oikeasti tärkeä. Osakas voi aluksi olla sitä mieltä, että naapuri on psykopaatti tai narsisti, jonka on muutettava pois, mutta tultuaan kuulluksi hän on valmis lieventämään mielipidettään.
Myös vastapuolen käytöksen syiden ymmärtäminen sulattaa riitaa. Auta molempia osapuolia kuuntelemaan toisiaan. Jos he puhuvat toistensa päälle, voit sanoa, että olet varannut keskusteluun reilusti aikaa, jotta molemmat voivat puhua vuorollaan rauhassa loppuun asti.
Vaikka faktoilla ei olisi merkitystä, niiden kyseleminen luo puhujalle tunteen, että hänen asiansa on oikeasti tärkeä.
Sopikaa pelisäännöistä. Päälle puhumisen sijaan puheenvuoroa voi pyytää nostamalla käden pystyyn, jos on pakottava tarve sanoa jotain. Sovittelijan roolissa oleva hallituksen puheenjohtaja tai jäsen voi osoittaa elekielellä, että hänen huomionsa on siinä, joka yrittää puhua loppuun. Näin viittaaja huomaa, että keskeyttäminen on turhaa.
Älä tarjoa riitelijöille valmista ratkaisua. Ratkaisu kantaa pidemmälle, kun osapuolet kehittävät sen itse. Näin vahvistat samalla heidän omia konfliktinratkaisukykyjään ja varmistat, etteivät he ole kohta uuden ongelman kanssa luonasi.
Riitely ratkaistaan näin:
1. Konfliktit ratkeavat kuuntelemalla. Kuuntele kaikkia riidan osapuolia. Puhu osapuolten kanssa ensin kahden kesken ja anna heidän purkautua.
2. Pysy puolueettomana. Voit sanoa, että ”en voi nyt ottaa kantaa, mutta kuulen mielelläni, mitä sanottavaa sinulla on”.
3. Pyydä kertomaan aiheesta lisää. Kysele perusteluja ja osoita olevasi oikeasti kiinnostunut niistä.
4. Jos saat osapuolet keskustelemaan keskenään, varmista, että he ymmärtävät toisiaan oikein. Voit todeta ääneen, että keskustelussa on noussut esiin tärkeitä asioita ja kerrata ne vielä.
5. Älä ammu kummankaan osapuolen – huonojakaan – ehdotuksia alas, vaan rohkaise heitä miettimään erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja käsillä olevaan ongelmaan.
