Oma lapsuudenkoti on mahdollista säilyttää suvussa, kun perintöasioita pohdiskelee hyvissä ajoin. Samalla voi miettiä, millaisia vaikutuksia perinnöllä on perittävän ja perillisten talouteen.
Kysyimme perintö- ja lahjaverotukseen liittyviä kysymyksiä Veronmaksajain keskusliiton johtavalta verojuristilta Päivi Kaarelta.
Hänen mukaansa omaisuuden lahjoittaminen vähitellen tulee yleensä verotuksellisesti järkevämmäksi kuin kaiken periminen kerralla. Parhaimmassa tapauksessa välttyy verojen maksulta moneen kertaan.
1. Perin asunnon tädiltäni, mutta ylimääräistä rahaa perintöverojen maksamiseen ei ole. Voinko välttää kertamätkyn jotenkin, vaikka pitäisin asunnon?
Perintöveroa ei voi välttää, jos asunnon perii tädiltään eli muulta kuin lähisukulaiseltaan ja sen haluaa ottaa vastaan. Kaari muistuttaa, että asunto on puhdasta lisävarallisuutta perijälle.
Perintövero on tällaisessa tapauksessa korkeampi kuin rintaperillisillä, kuten lapsella tai lapsenlapsella. Jos sitä ei ole varaa maksaa, perinnöstä voi kieltäytyä.
Perintöveron saa kuitenkin kuitattua myymällä asunnon. Tosin, jos asunnon kauppahinta on korkeampi kuin perukirjaan merkitty arvo, maksettavaksi tulee vielä luovutusvoittovero.
Perintö- ja lahjaverolaissa on säännös, jonka mukaan ostajalle ei tule lahjaveroa, jos hän maksaa yli 75 prosenttia asunnon käyvästä hinnasta.
Joskus asuntoa on hankala myydä. Silti perintövero on maksettava. Yksi mahdollisuus on ottaa pankista lainaa ja maksaa verot sillä.
2. Vanhemmat haluavat myydä asunnon lapselleen. Saako asunnon myydä markkinahintaa halvemmalla ilman veroseuraamuksia? Koskeeko sama myös lapsenlapsia?
Asunnon saa myydä mihin hintaan haluaa, mutta ei ilman veroseuraamuksia. Jos vanhemmat myyvät asunnon alle markkinahinnan, kyse on lahjanluonteisesta kaupasta, jolloin lapsen on maksettava lahjavero.
Kaari sanoo, että perintö- ja lahjaverolaissa on kuitenkin säännös, jonka mukaan ostajalle ei tule lahjaveroa, jos hän maksaa yli 75 prosenttia asunnon käyvästä hinnasta. Lapsi välttyy lahjaverolta, jos asunnon markkinahinta on vaikkapa 200 000 euroa ja kauppahinta yli 150 000 euroa.
Sama koskee kaikkia, jotka ostavat asunnon alihintaan, myös lapsenlapsia, kaukaisempia sukulaisia ja ystäviä. Jos alihintaisia kauppoja harkitsee, kannattaa etukäteen selvittää, miten myyjää mahdollisesti verotetaan.
Myyjälle voi tulla veroja, jos asunto ei ole oma koti.
3. Vanhemmat haluavat siirtää asuntonsa omistusta erissä. Voiko asunto-osakkeita lahjoittaa verottomasti pikkuhiljaa esimerkiksi vastasyntyneelle lapselle?
Periaatteessa kyllä. Vanhemmat voivat antaa lapselleen alle 5 000 euron suuruisen lahjan verottomasti kolmen vuoden välein. Toisaalta asunnosta ei voi lahjoittaa mitään euromääräistä osuutta, koska asunto ei ole rahaa.
Kaaren korvaan kuulostaa työläältä lähteä muuttamaan asunnon omistussuhteita muutaman vuoden välein. Lahjoitukset olisi pilkottava pieniksi palasiksi, esimerkiksi yhteen viideskymmenesosaan.
”Omistusoikeus pitäisi joka kerta rekisteröidä. Ei siinä ole järkeä. Alaikäisille lapsille ei muutenkaan kannata asuntoa lahjoittaa. Myyntiin vaaditaan holhousviranomaisen lupa, ja heille pitää tehdä selkoa omaisuuden käytöstä.”
4. Vanhemmat harkitsevat siirtävänsä asuntonsa kokonaan lasten omistukseen ja pitävänsä itsellään hallintaoikeuden. Mitä tässä kannattaa huomioida?
Kaari ei suosittele, että vanhemmat siirtävät omaa asuntoaan lasten nimiin eikä pidättämään itsellään hallintaoikeutta, sillä suurin osa ihmisten omaisuudesta on kiinni juuri asunnossa.
Suurissa lahjoissa vero on kevyempi kuin suurissa perinnöissä.
Hallintaoikeus kyllä pienentää lasten maksettavaksi tulevaa lahjaveroa, mutta vanhemmat eivät saa myydä asuntoa ilman lasten suostumusta. Moni kuitenkin haluaa vaihtaa asuntoa elinaikanaan tai käyttää asunnon myynnistä saatavia rahoja eläkkeellä elämiseen.
Lapset taas eivät voi myydä asuntoa verovapaasti, jos he eivät itse ole asuneet asunnossa vähintään kahta vuotta. Myynnistä saatu luovutusvoitto verotetaan heiltä pääomatulona.
”Jos seuraavalle sukupolvelle siirretään varallisuutta elinaikana, se on yleensä jotain muuta kuin oma asunto, esimerkiksi kesämökki tai sijoitusasunto”, Kaari sanoo.
5. Vanhemmat ovat jättämässä lapsilleen 200 000 euron arvoisen asunnon. He miettivät, kannattaako asunto antaa lahjana vai perintönä. Kumpi on verotuksellisesti järkevämpää?
Perintö- ja lahjavero ovat molemmat progressiivisia: mitä isompi perintö tai lahja, sitä suurempi vero. Erojakin on.
”Suurissa lahjoissa vero on kevyempi kuin suurissa perinnöissä. Pienissä tai paremminkin tavallisissa perinnöissä on lahjoja kevyempi verotus”, Kaari sanoo.
Siksi esimerkiksi 200 000 euron arvoisesta perinnöstä menee perintöveroa 21 700 euroa ja samansuuruisesta lahjasta lahjaveroa 22 100 euroa. Osa päätyy silti pilkkomaan omaisuuttaan, koska monesti verosäästöä tulee siitä, että osan omaisuudesta saa lahjana ja osan perintönä.
Perintöveroa ei tarvitse aina maksaa:
- Perintöveron määrään vaikuttaa perinnön arvo ja sukulaisuussuhde.
- Lähisukulaiset, kuten aviopuoliso, lapset ja lapsenlapset, maksavat veroa vähemmän kuin muut.
- 20 000 euron suuruinen perintö on aina verovapaata, samoin alle 5 000 euron arvoinen lahja.
- Perintöveroissa voi säästää myös yhden sukupolven, jos perittävän lapsi luopuu perinnöstä omien lastensa hyväksi. Tällöin verot maksaa vain lapsenlapsi.
Lue myös: Koti ei ole sijoitus, mutta kaupungistuminen vaikuttaa sinunkin asuntosi arvoon
Aiheesta muualla:
