Merenrantaan kävelee minuutissa, Suomenlahteen hyppää laiturilta. Neljästä rakennuksesta koostuva rivitaloyhtiö Koukkukumpu on komealla paikalla Espoossa. Täällä kesäpäiviä kelpaa viettää omallakin tontilla – erityisesti nyt, kun piha on uusittu.
Pihan suuri muodonmuutos ei tosin ollut alkuperäinen suunnitelma kohta 30-vuotiaassa taloyhtiössä. Se tuli ikään kuin bonuksena. Esteettisyyden sijaan remontissa oli puhtaasti tekninen lähtökulma.
Kaikki alkoi siitä, kun taloyhtiön hallitus päätti pari vuotta sitten tilata kiinteistöön kuntokartoituksen. Pihan asfaltoinnissa oli runsaasti painaumia, joihin muodostui sateella vesilammikkoja. Lätäköistä vesi poistui hitaasti kuivumalla.
Kuntokartoitus toi esiin lisää ongelmia
Kuntokartoituksessa syyt alkoivat valjeta ja ongelmia löytyi lisää. Paitsi että pihalta puuttui sadevesikaivoja, sadevesi valui syöksytorvista monin paikoin suoraan sokkeleiden viereen. Sokkeleita ja alapohjien ränninurkkia vaivasi kosteus, ja osa sokkelielementtien saumauksista oli tehty puutteellisesti.
Vesi pitäisi ohjata rännikaivoon, josta se pääsee kulkeutumaan poispäin talosta eikä kastele perustuksia.
Joissakin kohdin sadeveden ohjaus oli tehty oikeaoppisesti, mutta tilanne ei silti ollut toivotunlainen: murhetta aiheuttivat kaivojen suppilot, jotka oli vaikeaa pitää puhtaina.
– Kun putsaus on hankalaa, se jää usein tekemättä, sanoo projektipäällikkö Petri Puuska Vahanen Rakennusfysiikasta.
Hän suunnitteli kohteen korjaustyöt, kilpailutti urakoitsijat ja vastasi rakennustöiden valvonnasta.
Varsinkin alapohjatiloihin kannattaa kurkata säännöllisesti.
Lisää päänvaivaa ilmeni, kun korjaustyöt alkoivat.
– Kun kesä tuli ja homma lähti etenemään, kävimme alapohjissa uudestaan ja totesimme, että olosuhteet olivat kosteat ja jonkin verran oli ongelmia viemäriputkien kiinnityksissä, kertoo isännöitsijä Oskari Träskelin 10+ Isännöinnistä.
Alapohjien kosteusongelmat eivät kuitenkaan johtuneet varsinaisesti sadevedestä. Syynä oli hieno maa-aines, josta osa oli eloperäistä. Tämä oli aiheuttanut mikrobikasvua.
Puuska kuvailee havaittuja puutteita melko tyypillisiksi vanhoissa rakennuksissa. Ne johtuvat huolimattomuudesta. Kolmessa vuosikymmenessä meno työmailla on kuitenkin parantunut: valvonta on aiempaa tarkempaa ja urakoitsijat ovat entistä valveutuneempia.
Teknisiä yllätyksiä, lisätyötä ja lisää lainaa
Kuntokartoituksessa tehdyt havainnot käynnistivät suunnittelutyön puutteiden korjaamiseksi. Viime vuonna toteutettu remontti maksoi noin 370 000 euroa.
Träskelin neuvoo huomioimaan budjetissa myös mahdolliset lisätyöt, jotta jää pelivaraa eikä rahoituksessa tule ongelmia myöhemmin.
– Teknisiä yllätyksiä tulee yleensä aina. Nyt yllättävintä oli se, että alapohjan kosteusolosuhteet olivat huonommat kuin oli ennakoitu, jouduttiin tekemään iso lisätyö ja ottamaan lisää lainaa.
Hänen mukaansa päätös oli sinänsä helppo saada läpi yhtiökokouksessa. Vastustusta ei ollut, vaikka hallitus etukäteen pähkäili, ovatko osakkaat valmiita laajaan saneeraukseen.
– Kosteus haluttiin saada hallintaan, ennen kuin vauriot leviävät huoneistoihin, Träskelin sanoo.
Suurin työmaa oli alapohjissa
Viime kesänä toteutettu remontti kesti nelisen kuukautta. Siinä taloyhtiö paransi sadevesikourujen ja syöksytorvien toimivuutta, rakensi syöksytorvien alapäihin asianmukaiset rännikaivot ja pihalle sadevesikaivot, korjasi sokkelien saumauksia sekä tiivisti välipohjien läpivientejä.
Suurin työmaa oli alapohjissa, joihin taloyhtiö teetti massanvaihdon. Käytännössä vanha maa-aines imettiin pois ja korvattiin karkealla kapillaarikatkosepelillä, joka pitää alapohjat kuivina. Viemäriputkien kiinnityksiä lisättiin, ja maan alta löytyneeseen tuuletusreikään lisättiin puuttunut tuuletuspaalu.
– Tosi perusteellinen tekninen läpikäynti, Träskelin sanoo.
Puuskan mielestä taloyhtiöt tekevät kuntokartoituksia liian laiskasti. Varsinkin alapohjatiloihin kannattaa kurkata säännöllisesti.
– Ei olisi pahitteeksi käydä siellä vaikka kerran vuodessa ja varmistaa, että viemäröinnit ja paikat ovat kunnossa. Sen voivat tehdä taloyhtiöiden omat aktiivitkin.
Näyttävyyttä uusittuun pihaan vuoden ympäri
Kun pihamaata oli revitty auki, tekniset korjaustyöt laajenivat lopulta suuremmaksi piharemontiksi. Taloyhtiö tarvitsi uutta asiantuntijaa miettimään, miten yhteisiä alueita voisi ehostaa ja miten niistä tulisi toimivampia.
Tehtävän sai maisemasuunnittelija Laura Talo Garden Livingistä. Suunnittelua ohjasivat osakkaiden toiveet kasvien helppohoitoisuudesta ja suunnittelijan oma visio pihasta, joka pysyy näyttävänä kaikkina kuukausina.
– He halusivat kasveja, jotka eivät tarvitse iltasatuja ja muuta, Talo kertoo osakkaiden ajatuksista.
Aiemmin pihalla kasvoi suppeasti tyypillisimpiä kasvilajeja. Kapeiden pihateiden ympärille oli istutettu esimerkiksi kanukkaa ja pihasyreeniä. Talon mukaan ei ollut ajateltu, miten valtavia niistä tulee. Kasveja joutui jatkuvasti leikkaamaan, kun ne pyrkivät valtaamaan ahtaat pihakäytävät.
– Aikakautensa klassinen piharemonttikohde.
Vanha meininki oli aika kirjava, kun kukin oli tehnyt vähän mitä sattuu.
Nyt viheralueet loistavat omalla tavallaan kaikkina vuodenaikoina. Varjoisille alueille Talo on valinnut eri alppiruusulajikkeita ja atsaleaa, jotka kukkivat keväällä.
Loppukesällä huomion saa pallohortensia ja syksyllä räiskyvä pallesorvarinpensas. Ikivihreää ilmettä talveen tuovat pienet havut, kuten pesä- ja kartiovalokuusi sekä kääpiövuorimänty.
Pensaina on hillittyä koivuangervoa ja värikästä rusovuohenkuusamaa. Massoittelussa puolestaan on käytetty monipuolisesti erilaisia peittoperennoja: tunturipoimulehteä, peittokurjenpolvea ja harmaakurjenpolvea.
Talon mukaan osassa kasveista, kuten keijunkukassa ja isoraitakuunliljassa, on melko mitätön kukinto, mutta lehdet ovat upeita pitkin kasvukautta.
Uusi aita ja pihakäytävien levennys viimeistelevät ilmeen
Remontissa 14 huoneiston taloyhtiö sai myös uuden aidan. Vanha, huoltomaalattu lauta-aita oli päässyt paikoitellen lahoamaan ja sen korjaaminen olisi tullut joka tapauksessa ajankohtaiseksi lähivuosina.
– Aiempi oli pergolatyyppinen krumeluuri. Uudessa on vaakalaudoitus, jossa vuorottelevat leveät laudat ja kapeat rimat. Väri säilyi kermaisena, mutta pystylaudat ovat valkoisia, Talo kertoo.
Pihakäytäviä levennettiin, ja asfaltointi uusittiin siltä osin kuin maata kaivettiin auki. Kivipintainen polku kulkee jokaiselta huoneistopihalta yhteiselle alueelle.
– Vanha meininki oli aika kirjava, kun kukin oli tehnyt vähän mitä sattuu. Nyt taloyhtiössä on yhtenäinen linja.
Lue myös: Hulevedet hallintaan sadepuutarhoilla – siis millä?
Lue myös: Taloyhtiön piha kuin kukkiva puisto − nappaa nämä vinkit talteen
