Pieni, lyhytaikainen stressi on hyväksi. Ilman sitä emme saisi asioita aikaan. Sopiva stressi pitää yllä ihanteellista vireystasoa. Stressi voi kuitenkin jäädä päälle ja muuttua haitalliseksi.
Haitallinen stressi syntyy psykologi Tarja Nummelinin mukaan vaatimusten ja niiden toteuttamismahdollisuuksien välisestä ristiriidasta.
Esimerkiksi siitä, että projektin aikataulu on liian kiireinen. Tai olet liian väsynyt jaksaaksesi lähteä naapurin kanssa sovitulle lenkille. Stressille herkistyy etenkin silloin, kun omat voimavarat ovat vähissä.
– Stressi on moninainen ilmiö, joka riippuu sekä tilanteesta että siitä, millainen hermojärjestelmä ihmisellä on. Osa reagoi synnynnäisesti herkemmin ulkoisiin muutoksiin. Erilaiset stressinsietopolut alkavat eriytyä jo varhaislapsuudessa.
Riittävä palautuminen ehkäisee parhaiten sekä lyhyt- että pitkäkestoista stressiä. Jos stressistä ei palaudu, vireystila jää päälle. Ihminen käy ylikierroksilla. Hänen on vaikea rauhoittua.
Jos ylivireys kestää pitkään, kierrokset voivat vaihtua alivireydeksi. Elimistö väsyy. Mieli painuu miinukselle.
Haitallinen stressi voi näyttäytyä erilaisina psyykkisinä ja fyysisinä oireina, kuten ärtyisyytenä, itkuisuutena, hajamielisyytenä, niska-hartiaseudun kireytenä ja voimattomuutena. Opettele tunnistamaan, millaisista asioista stressaannut ja mitkä keinot parhaiten ehkäisevät sitä.
Uni, liikunta ja muut stressipuskurit kuntoon
Stressiä voi parhaiten ehkäistä ennalta pitämällä pitkäaikaiset stressipuskurit kunnossa. Puskureita ovat riittävä uni, säännöllinen liikunta, monipuolinen ravinto ja toimivat ihmissuhteet. Jos joku näistä puskureista ei ole kunnossa, haitallisen stressin riski kasvaa.
Terveelliset elintavat vaikuttavat fyysiseen, henkiseen ja biologiseen hyvinvointiin. Biologinen hyvinvointi on näkymätön hyvinvoinnin alue, jossa vaikuttavat hormonit ja hermoston välittäjäaineet, esimerkiksi dopamiini.
– Haitallisen stressin ehkäisemiseksi on tärkeää jakaa ajatuksia puhumalla. Se auttaa suhteuttamaan omia kokemuksia ja tunteita.
Puhu itsellesi kuin parhaalle ystävällesi.
Myös kirjoittaminen auttaa. Kirjoittaessa pääset käsiksi omiin ajatuksiisi ja tunteisiisi.
Kyky säädellä stressiä on tärkeä osa hyvinvointia. Stressi purkautuu, kun teet jotain rentouttavaa, esimerkiksi saunot, kuuntelet musiikkia, liikut luonnossa tai hoidat kasveja.
Oleellista on kuunnella itseään ja kunnioittaa omia toiveitaan. Tee vapaa-ajalla sellaisia asioita, jotka auttavat voimavarojen palauttamisessa.
– On hyvä miettiä välillä omia elämänarvoja ja ajankäyttöä, ja etenkin sitä, ovatko ne tasapainossa. Annatko aikaa niille asioille, jotka ovat tärkeitä?
Ajatukset synnyttävät tunteita
Ole tarkkana, miten puhut itsellesi. Ajatukset värittävät ja muokkaavat maailmaamme. Siksi itsensä kannustaminen on tärkeää.
Puhu itsellesi kuin parhaalle ystävällesi: ”’Ei mitään hätää, selviän tästä, olen riittävän hyvä”. Voit virittää itsesi hetkessä joko myönteisille innostaville aaltopituuksille tai kielteisille lannistaville aaltopituuksille.
Ajatuksista suurin osa on automaattisia. Hidasta välillä ajatteluasi ja kuulostele, millainen suhde sinulla on itsesi kanssa.
Ajatukset synnyttävät tunteita, jotka ovat osa elimistön stressihygieniaa. Tunteet vaikuttavat siihen, miten miellyttävästi muita kohtaan käyttäydyt. Negatiiviset tunteet aiheuttavat stressihormonimyrskyn, jonka vallassa ei jaksa käyttäytyä hyvin, mikä puolestaan alentaa omanarvontuntoa ja lisää stressiä.
Taloyhtiössä stressaantunut osakas saattaa purkaa ahdistustaan hallituksen puheenjohtajan tai jäsenten niskaan.
Jos valituksia satelee jatkuvasti, puheenjohtaja voi pyytää valittajaa pitämään pari viikkoa kirjaa kaikista epäkohdista ja luvata käydä valitukset kerralla läpi.
– Näin valittaja joutuu ottamaan itse vastuuta siitä, mihin hän kiinnittää huomiota. Hallituksen ja isännöitsijän on tärkeää vetää yhtä köyttä. Se lieventää kaikkien stressiä.
Keinoja stressin hallintaan
- Pidä tunnepäiväkirjaa. Kirjoita joka päivä ylös, millaisia tunteita olet tänään kokenut. Mitkä tapahtumat synnyttivät stressiä, mitä ajattelit, mitä tunsit ja miltä kehossasi tuntui? Tunteiden nimeäminen auttaa tarpeiden tunnistamisessa ja stressin hallinnassa.
- Järjestä itsellesi hiljaisia hetkiä ja mahdollisuuksia olla yksin.
- Tee hengitysharjoituksia, fyysisiä rentoutumisharjoituksia tai kokeile mindfulnessia.
- Opettele sietämään keskeneräisyyttä. Hyväksy se, etteivät kaikki asiat tule tänään valmiiksi. Pyydä tarvittaessa apua.
- Pura huolet paperille ennen kuin menet nukkumaan. Pidä paperia ja kynää sängyn vieressä. Jos joku huoli alkaa yöllä pyöriä ajatuksissasi, kirjoita se ylös.
Psykologi, psykoterapeutti Tarja Nummelin on kirjoittanut kirjan ”Hallitse stressiä. Tunnetaidoilla irti paineista”. Atena 2020.
