Hyvin hoidettu taloyhtiö, lähistön palvelut, harrastusmahdollisuudet ja kodin esteettömyys ovat ikäihmisille tärkeitä asioita. Kysyimme kolmelta yli 70-vuotiaalta, miten nykyinen koti on valikoitunut, mitä omassa asumisessa arvostaa eniten ja mitä odottaa tulevaisuudelta.
Helsinkiläinen Helena Mäkinen, 71:
Lähellä on monia harrastusmahdollisuuksia
“Muutimme mieheni kanssa nykyiseen asuntoomme hieman yli 20 vuotta sitten, kun molemmat lapsemme olivat muuttaneet pois kotoa. Kimmoke muuttoon tuli, kun työpaikkani vaihtoi osoitetta. Minulla oli ollut kävelymatka töihin, ja toivoin, että se olisi sitä jatkossakin. Onneksi silloinen työkaveri vinkkasi uudesta asuinalueesta Helsingissä.
Kiinnostuimme tästä Pikku Huopalahdessa sijaitsevasta taloyhtiöstä, jonka rakentamista oltiin juuri aloittamassa. Talo valmistui vuoden kuluttua varauksestamme, joten pääsimme rakennusvaiheessa vaikuttamaan moniin asunnon tila- ja pintaratkaisuihin.
Kerrostaloasuminen sopii meille hyvin, sillä meillä on maaseudulla vapaa-ajanasunto, joka toimii työleirinä. On ihanaa, kun taloyhtiöissä asiat hoituvat melko vaivatta ja kaikki palvelut ovat lähellä.
Lyhyen työmatkan sijaan arvostan nykyään erityisesti läheisiä ulkoilualueita ja monia harrastusmahdollisuuksia. Käyn ympäri vuoden uimassa meressä. Kuntosali ja uimahalli ovat kävelymatkan päässä, ydinkeskustan museoihin ja teattereihin pääsee puolestaan hetkessä ratikalla tai pyörällä. Hieroja löytyy niinkin läheltä kuin katutason liiketilasta.
Taloyhtiöissämme arki on tehty helpoksi: hissillä pääsee suoraan parkkihalliin ja jätepiste sijaitsee kätevästi talon sisällä. Ei ole oikeastaan mitään huonoja puolia. Tai no, yhtiövastike on aika korkea, sillä talo sijaitsee vuokratontilla.
Ikääntymistä ajatellen on hyvä, että myös terveyspalvelut ovat lähellä. Luulen, että voin asua nykyisessä asunnossamme pitkälle vanhuuteen, niin kauan kuin olen itsenäisessä toimintakunnossa.”
Lahtelainen Matti Rissanen, 75:
Kauppakeskuksen palvelut ovat kodin vieressä
”Asuimme ennen omakotitalossa Nastolan Uudessakylässä. Toissatalvi oli siellä luminen ja kaupunki ei enää huolehtinut aurauksesta meille asti. Liikkuminen alkoi olla hankalaa erityisesti vaimolleni.
Halusimme ennakoida vanhenemista, ja aloimme katsella kaupunkiasuntoa Lahdesta. Neljän kuukauden etsinnän jälkeen löysimme sopivan. Asumme nyt talvikaudet Lahden pääkadun, Aleksanterinkadun, varrella, ja kauppakeskuksen palvelut ovat aivan vieressämme.
Kulmahuoneistomme on valoisa ja sijainniltaan sopiva. Näemme parvekkeelta auringon nousun, laskun ja läheisen torin. Kolmikertaisten ikkunoiden takia asuntomme on rauhallinen, vaikka olemme keskellä kaupunkia. Taloyhtiössä on tehty kaikki tarpeelliset korjaukset. Asuntoomme teetimme yhden remontin: halusimme avaramman keittiön ja kaadatimme yhden väliseinän. Kylpyhuone oli tilava jo ennestään.
Kotimme on esteetön eikä siellä ole kynnyksiä. Pääsemme ylimmän kerroksen huoneistostamme suoraan hissiin ja viereistä katua on helppo kulkea talvellakin, koska se hiekoitetaan hyvin. Lisäksi meillä on auto ja autohallipaikka.
Jätimme omakotitalomme vapaa-ajan asunnoksi ja hankimme kaupunkiasuntoon kokonaan uudet kalusteet. Meillä on esimerkiksi sähkömoottorilla toimivat sängyt, mikäli sängystä nousu alkaisi käydä kankeammin.
Palveluja emme ole kotiin vielä tilanneet, kun asioista huolehtiminen onnistuu vielä hyvin. Palovaroittimet kiipeän laittamaan itse, ja siivoaminen on uudessa kodissa helppoa.
Kun muutimme Lahteen, aloimme käydä enemmän konserteissa ja muissa tapahtumissa. Vanhaan taloomme pääsemme autolla aina kun haluamme. Tykkään lämmittää siellä puusaunan, ja vaimoni hoitaa puutarhaa ja kasvattaa kurpitsoja.”
Joensuulainen Maija Sorjonen, 76:
Parveekkeelta näkyy joki ja keskustaan pääsee kävellen
”Olen asunut Joensuussa vuodesta 1969 lähtien ja tehnyt työhistoriani täällä. Rivitaloon, nykyiseen kotiini, päädyin asumaan vuonna 2004.
Mieheni kuoleman jälkeen halusin muuttaa pois omakotitalosta, mutta keskustan kerrostaloista ei löytynyt sopivaa kotia. Tämä asuinalue Ranta-Mutalassa oli juuri valmistunut, ja työkaverini vinkkasi, että asuntoja saattaisi olla vielä vapaana.
Avara pohjaratkaisu, jokinäkymä ja sijainti lähellä kaupunkia ratkaisivat asian. Olen viihtynyt hyvin. Taloyhtiössämme on avara pihapiiri ja parvekkeeltani suora näkymä joelle. Kaupunkiin pääsee kävellen, mutta minulla on yhä myös auto.
Esteettömyysratkaisuihin en kolmiotani ostaessa kiinnittänyt huomiota, mutta on hyvä, että kynnyksiä ei ole, jos joskus tarvitsen rollaattoria. Toivon, että voin asua kodissani mahdollisimman pitkään. Sitten, kun en enää pysty, haluan siirtyä palvelutalomuotoiseen asumiseen. En halua jäädä omaisten hoidettavaksi.
Joensuussa hyvää on kaupungin pienuus ja se, että poikani perhe asuu lähellä. Palvelut, joita olen tarvinnut, toimivat. Olen sosiaalinen ihminen: Käyn kirjastossa paljon, kävelen, käyn kuntosalilla pari kertaa viikossa ja matkustelen. Ystäväni kanssa käyn keilaamassa ja kahvilla.
Ikään liittyviä kaupungin erityispalveluja tai ostopalveluja en vielä ole tarvinnut, siivoan yhä itse. Pihatyöt meillä hoitaa huoltoyhtiö. Pieni kaistale pihaa jää asukkaille, mutta lumitöissä minua auttaa yksi naapurini. Kiitos siitä hänelle. Taloyhtiössämme on hoidettu asiat muutenkin hyvin.”
Lue lisää: Mitä esteettömyysmääräyksiin kuuluu?
