Sadepuutarhoja, viherkattoja, puistomaista vihreyttä ja vehreyttä; Pohjois-Helsingissä sijaitseva Helsingin Asumisoikeus Oy Fannynkallio kuulostaa viherpeukalon paratiisilta. Fannynkallio on Kuninkaantammen asuinalueella, joka on Helsingin hulevesistrategian pilottikohde ja edustaa pääkaupungin ”ilmastoviisasta” kaavoitusta ja rakentamista.
Vuonna 2019 valmistuneessa Fannynkalliossa hulevesien hallinta on ollut keskeinen pilotoitava ratkaisu. Yhtiössä on rivitalo- ja kerrostalokoteja, yhteensä satakunta asuntoa.
Pintavesiä ohjataan kasvillisuuden käyttöön
Pihasuunnittelijana toiminut Kirsi Laatunen Vireo Oy:stä (ylhäällä kuvassa) kertoo, että eri ratkaisujen tarkoituksena on viivyttää, suodattaa ja imeyttää hulevettä tontilla.
– Perusperiaatteena on monipuolinen kasvillisuus, jonka käyttöön pintavesiä ohjataan, Laatunen sanoo.
Asuinalueen kaikille pihoille rakennettiin sadepuutarhat, joiden avulla vettä imeytetään ja suodatetaan maakerrosten läpi ja haihdutetaan. Pihan pinnantasaus suunniteltiin niin, että pintavedet ohjautuvat sadepuutarhoihin.
Sadepuutarhat koostuvat niin sanotuista viivytyspainanteista, hulevesialtaista ja kasvillisuuskerroksista. Jos altaat täyttyvät, vesi ohjautuu niistä ylivuotokaivon kautta sadevesiviemäriin.
Fannynkallion asukkaiden käytössä on myös istutuslaatikoita. Käsipumpulla säiliöön johdettua pintavettä voi käyttää kasteluvetenä viljelyksillä.
– Huleveden ansiosta pihapiiriin syntyy toimiva ekosysteemi, kun lehtimassa kasvaa ja rehevää kasvillisuutta tulee lisää, Laatunen sanoo.
Hulevedet on huomioitu kulkuväylien suunnittelussakin
Hulevedet on huomioitu myös monissa Fannynkallion pinnoissa ja päällysteissä. Kulkuväylillä suosittiin vettä läpäiseviä päällysteitä: asfaltin sijaan kivituhkaa, soraa ja nurmikiveä. Piha-alueita katettiin kuntalla eli siirtovarvikolla, joka sitoo vettä tehokkaasti.
Mataliin piharakennuksiin ja autokatoksiin laitettiin vettä haihduttavat viherkatot: alla on katon vesieristettä suojaava kumibitumikermi, sen päällä kasvualustakerros ja päällimmäisenä maksaruohomatto.
Laatunen painottaa, että Fannynkallion hulevesiratkaisuissa ei ole kyse kukkapenkkien kanssa näpertelystä vaan monialaisesta yhteistyöstä pihasuunnittelijan, geoteknisen suunnittelijan ja LVI-suunnittelijan kesken.
Hulevesiin liittyy yleensä huoli kosteusvaurioista. Huoli ei ole aiheeton, mutta riski on hallittavissa.
Työtä raamittivat kaavamääräykset: Helsingin kaupungin asemakaavoituksessa käyttöön otettu viherkerroin edellyttää, että uuden tontin pinta-alasta tietty osuus on viherelementtejä, kuten kasvillisuutta ja hulevesirakenteita.
Kiinteistön omistaja vastaa hulevesistä
Vanhasta taloyhtiöstä katsottuna Fannynkallion esimerkki voi kuulostaa etäiseltä. Lain mukaan kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä hulevesien hallinnasta.
Perinteinen malli Suomessa on ollut se, että hulevesistä pyritään hankkiutumaan eroon mahdollisimman nopeasti ohjaamalla ne kunnan verkkoon.
– Pahimmillaan keskellä kulkuväylää on sadevesikaivo ja nurmialueita reunustaa kiveys, ettei vesi vahingossakaan päädy kasvillisuuden käyttöön, kuvailee tutkijayliopettaja Outi Tahvonen Hämeen ammattikorkeakoulusta.
Tahvonen puhuu ”veden tarinasta”. Hän tarkoittaa hallintaketjua, jossa hulevettä voidaan hallita ja käsitellä tontilla useammassa pisteessä.
Tahvosen mukaan hulevesien hallinnassa eletään murroskautta. 2000-luvulla Suomen kaupungit ovat laatineet hulevesistrategioita, joissa lähtökohtana on vesien hallinta tontilla.
Maankäyttö- ja rakennuslakiin lisättiin vuonna 2014 hulevesiä koskevat erityiset säännökset, joissa painotetaan hulevesien hallintaa kerääntymispaikalla etenkin asemakaava-alueilla.
Hulevesien hallinta onnistuu myös jälkikäteen
Myös vanha taloyhtiö joutuu todennäköisesti miettimään hulevesien hallintaa suunnitellessaan esimerkiksi putkiremonttia.
– Vielä jokunen vuosi sitten esimerkiksi linjasaneerauksen yhteydessä ei puhuttu mitään hulevesistä. Nyt viranomaisilta tulee vahvaa ohjausta, että hulevesien hallinta huomioitaisiin korjauskohteissa, sanoo asiantuntijayritys Swecon linjajohtaja Markus Hyttinen.
Hyttinen erikoistuu olemassa olevien taloyhtiöiden korjaussuunnitteluun. Mitä hulevesien hallitsemiseksi on tehtävissä vanhoissa taloyhtiöissä?
Jos lähtötilanne on se, että kattovesiä valuu syöksytorvista piha-alueelle lammikoiksi, ensimmäinen askel on Hyttisen mukaan ohjata vedet maan alle ja putkiston kautta hulevesijärjestelmään.
Myös huleveden viivyttämiseksi ja imeyttämiseksi on mahdollista tehdä ratkaisuja kiinteistössä jälkikäteen.
– Hulevesiä voi ohjata nurmialueille tekemällä asfalttipainanteita, jolloin tonttia hyödynnetään veden imeyttämiseen.
Harvalla kerrostontilla on kuitenkaan tarpeeksi viheralueita kaikkien hulevesien imeyttämiseen.
– Silloin tulee kyseeseen viivytyskasetti. Se on allas tai säiliö, joka asennetaan tyypillisesti kiinteistön sadevesiviemärin ja kaupungin verkoston rajapintaan maan alle, Hyttinen kertoo.
Putkiremontti sopiva sauma taloyhtiölle
Tällaiset uudistukset tietävät tietenkin kallista kaivuutyötä. Hyttisen mukaan taloyhtiön kannalta sopiva sauma uudistaa hulevesien hallintaa voisikin olla putkiremontti, jossa uusitaan myös salaojat ja isot tonttiliitokset.
Käytännössä harva taloyhtiö on toistaiseksi lähtenyt kasvattamaan urakkalaskua tällä tavalla.
– Hulevesiasiat hoidetaan vielä pitkälti lvi-tekniikka edellä. Tarvittaisiin kokonaisvaltaisempaa kiinteistön tarpeiden miettimistä, Hyttinen sanoo.
Outi Tahvosen mukaan hulevesipäivitystä kannattaa miettiä myös pihasaneerauksen yhteydessä.
– Nykyaikainen pihasaneeraus sisältää lähtökohtaisesti hulevesien hallinnan, joka tasapainoilee perinteisen sadevesikaivokuivatuksen ja luonnonmukaisten rakenneratkaisujen välillä tontin eri kohdissa, Tahvonen sanoo.
Hulevesiin liittyy yleensä huoli kosteusvaurioista. Tahvosen mukaan huoli ei ole aiheeton, mutta riski on hallittavissa.
– Perussääntö on, että vesiä ei saa imeyttää kolmea metriä lähempänä rakennusta ja kaadot pitää suunnata poispäin. Mutta sen jälkeen on paljon mahdollisuuksia siinä, miten hulevettä voi ohjailla ja käsitellä, Tahvonen sanoo.
Hänen mukaansa suunnittelu ratkaisee, ovatko hulevedet ongelma vai resurssi.
Hulevesien hallinta on globaalikysymys
Ilmastonmuutos lisännee rajuja vesisateita. Samanaikaisesti väestö keskittyy kaupunkeihin, mikä tietää lisää rakentamista ja lisää vettä läpäisemättömiä pintoja. Miten siis hallita hulevesiä niin, etteivät kaupunkien sadevesiverkostot ylikuormitu?
Ongelma koskettaa kaupungistuvia yhteiskuntia kaikkialla. Kiina lanseerasi vuonna 2014 käsitteen ”sponge city” (engl.) eli pesusienikaupunki rankkasateiden aiheuttamien tulvien torjumiseksi suurkaupungeissa.
Esimerkiksi 11 miljoonan asukkaan Wuhanissa on rakennettu sadepuutarhoja, tekolampia, nurmipainanteita ja vettä läpäiseviä päällysteitä. Kymmeniä neliökilometrejä suurkaupungin pinta-alasta on uudistettu hule- ja tulvavesien hallitsemiseksi.
– Suomessa haetaan meidän olosuhteisiimme soveltuvia keinoja. Meillä kaupungit eivät ole yhtä isoja ja tiiviitä, mutta toisaalta meillä on talvi ja pakkanen, Tahvonen sanoo.
Hän viittaa siihen, että ilmaston lämmetessä talven keskelle ennustetaan entistä enemmän sulamisjaksoja.
– Huolena ovat keskitalven sulamisvedet, jos imeytysrakenteet ovat jäässä. Tutkimustulosten perusteella rakenteet voidaan saada toimimaan, kunhan maakerrosten rakeisuus on huolella suunniteltu ja toteutettu.
Vesisanastoa:
- Hulevesi: Maan pinnalta, katolta tai vastaavilta pinnoilta pois johdettava sade- tai sulamisvesi.
- Maavesi: Maaperässä pohjaveden yläpuolisessa vyöhykkeessä sitoutuneena ja vapaana oleva vesi.
- Orsivesi: Varsinaisen pohjavesiesiintymän yläpuolella olevan eristävän maakerroksen pidättämä vapaa pohjavesikerros.
- Pohjavesi: Maanalainen vesikerros, jossa kaikki maa- ja kallioperän huokoset ovat veden kyllästämiä.
- Viemäritulva: Tulva, joka syntyy sen jälkeen, kun padotuskorkeus ylittyy.
Lähde: Hulevesiopas (Kuntaliitto)
