Vakuutusehdoissa tuulilukemien rajat vaihtelevat 15–21 metriin sekunnissa. Osa vakuutusyhtiöistä vaatii lukemaksi tuulen keskinopeuden, kun osalle riittää, että tuuli yltää puuskissa vaadittuun lukemaan.
Myrskyvahingot ovat kaikkein heikoimmin korvattavissa silloin, kun vakuutusyhtiö edellyttää keskituulen nopeudeksi vähintään 21 metriä sekunnissa. Sellaisia tuulen nopeuksia ei Suomessa mitata maa-alueilla paitsi tunturin laella ja ehkä joissain ihan rannikon tuntumassa.
Sen sijaan maa-alueillakin voidaan tuulelle mitata myrskyn nopeuksia lyhytkestoisissa, kolmen sekunnin puuskissa. Joissain puuskaisessa säätilanteissa tuulituhoja voi syntyä jo, kun keskituulen nopeus on hieman yli 10 metriä sekunnissa.
Ole tarkkana vakuutusehtojen kanssa
Vakuutusten ehdot eroavat paitsi tuulilukemien myös sen suhteen, korvataanko vahingoittuneita ikkunoita, puustoa, muuta kasvustoa tai raivauskuluja ja millä edellytyksillä.
– Taloyhtiöt ovat jo pitkään kaivanneet paremmin korvaavia vakuutustuotteita ja olleet myös valmiita maksamaan niistä. Viime vuosina vakuutusyhtiöt ovatkin ryhtyneet myöntämään taloyhtiöille all risk (kaiken varan) -vakuutuksia. Ne korvaavat kaikki äkilliset ja ennalta arvaamattomat vahingot, joita ei ole erikseen rajattu pois vakuutusehdoissa, Colemont Finland Oy:n vahinkopäällikkö Jani Korhonen sanoo.
Myrskyn määritelmä saattaa olla samanlainen saman vakuutusyhtiöin eri tuotteissa.
Kaikki all risk -vakuutukset eivät silti korvaa myrskyvahinkoja välttämättä yhtään paremmin kuin suppeammat ilmiöpohjaiset kiinteistövakuutukset.
– Myrskyn määritelmä saattaa olla samanlainen saman vakuutusyhtiöin eri tuotteissa, Korhonen huomauttaa.
Tulvavahingot huonosti korvattavia
Toinen luonnonilmiöiden aiheuttamiin vahinkoihin liittyvä uudistus on tulvavakuutukset. Vuoden 2014 alusta vesistötulvista aiheutuvia rakennus- ja irtaimistovahinkoja ei enää korvata valtion varoista vaan vahinkovakuutuksista muiden omaisuusvahinkojen tapaan.
Jani Korhosen mukaan tulvavahingot ovat huonosti korvattavia, koska poikkeuksellisena pidetään tulvaa, jonka esiintymistodennäköisyys on enintään kerran viidessäkymmenessä vuodessa. Esimerkiksi rankkasateiden aiheuttamissa vahingoissa poikkeuksellisena pidetään sadetta, joka esiintyy Suomessa kerran kolmessakymmenessä vuodessa. Tällöin tunnin aikana sataa vähintään 30 millimetriä tai vuorokaudessa 75 millimetriä.
Tulvavakuutus tulee automaattisesti osaksi kiinteistövakuutusta, jos vakuutusyhtiöllä on tulvatuote olemassa. Vielä vuodenvaihteessa ei kaikilla vakuutusyhtiöllä kuitenkaan ollut tulvavakuutusta tai se oli vain laajemmassa all risk -kiinteistövakuutuksessa.
Ilmastonmuutos altistaa ääri-ilmiöille
Reija Ruuhela Ilmatieteen laitokselta kertoo, että tilastojen valossa ei voida sanoa, että myrskyt, tulvat tai rankkasateet olisivat lisääntyneet tai voimistuneet Suomessa.
– Toinen asia on, mitä ilmastonmuutoksen seurauksena ennustetaan tapahtuvan tulevaisuudessa. Ilmastonmuutoksen myötä alttius erilaisille sään ääri-ilmiöille kasvaa. Vuotuisten sademäärien odotetaan kasvavan ja ukkosiin liittyvien rankkasateiden yleistyvän. Myös tuulijakauma muuttuu niin, että voimakkaimpien tuulien osuus kasvaa talvella etenkin etelärannikon läheisyydessä.
Tuulituhojen odotetaan lisääntyvän, kun routaisuus vähenee ja puut kaatuvat helpommin.
Tuulituhojen odotetaan lisääntyvän, kun routaisuus vähenee ja puut kaatuvat helpommin. Myös tulvien perinteinen vuosisykli muuttuu: kevättulvat helpottavat, mutta sateisiin ja lumien sulamiseen liittyviä tulvia voi esiintyä myös keskellä talvea. Ruuhelan mukaan sää on Suomessa myrskyisintä talvella lokakuusta helmikuuhun ulottuvalla ajanjaksolla.
Taloyhtiö ei ole vastuussa myrskypuista
Taloyhtiöt eivät pääsääntöisesti ole vastuussa myrskyn aiheuttamista vahingoista, esimerkiksi pihapuun kaatumisesta auton päälle. Tilanne on kuitenkin toinen, jos puun kaatumiseen liittyy taloyhtiön puolelta laiminlyöntiä tai huolimattomuutta: esimerkiksi puu on ollut ulkoapäin huonokuntoisen, jopa lahon näköinen, minkä vuoksi taloyhtiön johdon olisi pitänyt ymmärtää kaataa se ajoissa:
– Tällaisissa tapauksissa korvauksia voidaan maksaa taloyhtiön vastuuvakuutuksesta. Puu voi olla sisältä vaikka laho, mutta jos sen heikkoa kuntoa ei voitu päätellä mitenkään ulkoapäin, taloyhtiö ei ole korvausvelvollinen. Tällöin auton omistaja joutuu turvautumaan autonsa kaskovakuutukseen tai sen puuttuessa maksamaan auton vahingot itse, Jani Korhonen sanoo.
Näin torjut myrskyvahingot
- Varmista, että sadevesijärjestelmät eivät ole tukossa.
- Pidä pintavesien kulkureitit auki tontilla, kuten ojat, kourut ja rummut.
- Poista lumi ja jää ritiläkaivojen päältä.
- Siirrä lumi pois tontin riskipaikoista.
- Kaada heikkokuntoiset puut.
- Huolehdi kattojen kunnosta.
- Huolehdi rakennusten ukkos- ja ylijännitesuojauksesta.
Lähde: Finanssialan Keskusliitto
