Heinä–elokuun vaihteessa 2013 espoolaisen asunto-osakeyhtiön ensimmäisen kerrostalon tilojen piti olla tyhjät putkiremontin aloittamista varten. Jos seniori-ikään ehtineellä osakkaalla ei ollut auttavia omaisia, apua saattoi ostaa kiinteistönhoitajan yritykseltä tai muulta yksityiseltä yritykseltä. Vaihtoehtoa ei ollut, koska jokaisen piti tyhjentää tilansa ikään ja kuntoon katsomatta.
Muutaman vanhuksen terveys oli heikentynyt ratkaisevasti remontin aikana.
Jos asuntojen tyhjentäminen oli hankaa, väliaikaisen asunnon löytäminen tuntui senioreista suorastaan epätoivoiselta. Mihinkään ei tahtonut päästä. Eräskin pariskunta kertoi päätyneensä Kirkkonummen perukoille retkeilymajaan, jonka muut asukkaat olivat virolaisia ja venäläisiä rakennusmiehiä.
Muutaman kuukauden kuluttua remontti alkoi olla loppusuoralla, mutta ongelmat jatkuivat vielä pitkään. Tavaroiden raahaaminen takaisin koteihin oli monelle vähintään yhtä hankalaa kuin niiden peitteleminen ja vieminen säilytykseen.
Asunnoissa paljastui myös remontin jäljiltä ikäviä yllätyksiä. Eniten harmia koitui remontoiduista kylpyhuoneista. Osassa suihkutilat olivat kaventuneet noin puolen metrin kuutioksi. Vuosi rakennustöiden jälkeen, ennen lopullisten laskelmien valmistumista, monet seniorit kertoivat syvästä uupumuksesta. Muutaman vanhuksen terveys oli heikentynyt ratkaisevasti remontin aikana.
Yhteisöllisyyteen kannattaa satsata
Taloyhtiön hallituksen tehtävä on huolehtia urakasta, mutta toisaalta ei voi vaatia liikoja.
– Se, että putkiremontissa otettaisiin huomioon yksittäisten asukkaiden erityistarpeet, on sekä liikaa vaadittu että mahdotonta, Isännöintiliiton lakiasiantuntija, OTM Marina Furuhjelm sanoo.
Furuhjelm kysyykin, mikä on yhteiskunnan ja naapureiden velvollisuus. Yhteisöllisyys on asia, jota kannattaa kehittää taloyhtiöissä. Kun asukkaat tuntevat toisensa ja suunnittelevat asioita yhdessä, syntyy vähitellen arjen turvaverkosto, johon voi luottaa myös hätätilanteissa. Furuhjelmin mukaan yhteisöllisyyttä tulee miettiä jo kaavoittamisessa ja rakentamisessa.
– Taloyhtiöissä tarvitaan enemmän tiloja, jotka ohjaavat toimintaa yhdessä tekemiseen. Samalla rakentuvat sosiaaliset verkostot: tutustumme toisiimme ja rohkaistumme auttamaan naapuria.
Siksi Furuhjelmin mukaan esimerkiksi pihoihin pitää investoida, uusillakin asuinalueilla.
