Autotallin omistaja joutui maksamaan talon hissiremonttia – oikeuden mukaan kulut jaettiin reilusti

Autotallin omistaja ei juuri hyötynyt hissin tulosta, mutta yhtiöjärjestyksen mukaan kustannuksiin piti osallistua samassa suhteessa muiden osakkaiden kanssa.

Tapahtumien kulku

Asunto-osakeyhtiössä päätettiin tehdä hissiremontti. Sitä varten yhtiökokouksessa päätettiin, että osakkailta peritään pääomavastiketta niin, että myös autotalliosakkeet osallistuvat remontin rahoitukseen. Kiistaa tuli kolmesta asiasta:

1) Oliko päätös kattaa hissiremontin kulut autotalliosakkeiden osalle tulevalla pääomavastikkeella (ilman kerrointa 0,4) yhtiöjärjestyksen mukainen,
2) olisiko hissiremontti tullut kattaa pääoma- vai hoitovastikkeella ja
3) siitä, oliko yhtiökokouksen päätös yhdenvertaisuusperiaatteen mukainen.

Autotallin omistava osakas vaati oikeutta julistamaan yhtiökokouksen päätöksen hissiremontin kustannusten jakamisesta pätemättömäksi ja muuttamaan päätöstä niin, että autotalliosakkeiden rahoitusosuus määräytyisi käyttämällä kerrointa 0,4 verrattuna asuinhuoneistojen rahoitusosuuteen. Tällä kertoimella laskettiin autotalliosakkeiden osuus hoitovastikkeesta.

Osakkaan mukaan yhtiöjärjestyksessä ei mainittu, että autotallit vastaisivat ylipäänsä rahoitus- eli pääomavastikkeesta. Hissien korjausta ei myöskään voitu pitää sellaisena, joka tulisi kattaa pääomavastikkeella vaan hoitovastikkeella. Osakkaan mielestä oli yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista, että autotalliosakkeiden tulisi osallistua remontin kustannuksiin, koska se ei hyödyttäisi heitä suoraan.

Tuomio

Hovioikeus katsoi yhtiöjärjestyksen määräävän, että autotallipaikoista on suoritettava sekä hoito- että rahoitusvastiketta. Yhtiöjärjestyksessä ei myöskään ollut määräystä rahoitusvastikkeen jyvittämisestä kertoimella 0,4, eikä viittausta sen maksamisesta hoitovastikeperusteisesti. Kyseessä oli asunto-osakeyhtiön kokoon nähden laaja peruskorjaus, minkä vuoksi remontin kustannukset tuli kattaa pääomavastikeperusteella.

Oikeudellinen arviointi

Yhtiöjärjestyksen tulkinnassa lähtökohtana on aina sanamuoto, ei sen taustalla oleva tarkoitus. Yhtiövastikkeiden perusteet ovat aina jossain määrin kaavamaisia, eivätkä osakkaiden maksamat vastikemaksut ja heille koituvat hyödyt voi aina olla täysin vastaavia. Kohtuulliseen määrään asti on siedettävä, etteivät kaikki eivät aina hyödy suorittamiaan maksuja vastaavassa suhteessa.

Itä-Suomen hovioikeus S 19/178