Ihmiset asuvat, kuten heidän elämäntilanteeseensa sopii. Jos he ovat harkinneet huolella, he ottavat kotia valitessaan huomioon viihtyvyyden lisäksi myös asumisen taloudelliset kustannukset.
Pellervon taloustutkimus PTT:n tekemän tutkimuksen mukaan pienten asuntojen
rakentaminen lisääntyi 2010-luvulla huimasti. Samalla pienten asuntojen neliömäärä laski. Esimerkiksi Tampereella yksiöiden keskikoko vuonna 2010 oli 40 neliötä, kun vuonna 2018 se oli 29 neliötä. Pieniä yksiöitä ja kaksioita rakennetaan, koska niille on kysyntää.
Usein pieni asunto on kaupunkilaisen koti. Omat pienet neliöt halutaan löytää mahdollisimman läheltä palveluita, ehkä kaupungin keskustasta, ja elämä levittäytyy laajalle.
Minä uskon, että vähemmälläkin pärjää.
Kodin ulkopuolella käydään opiskelemassa, töissä ja harrastuksissa, viettämässä aikaa ja tapaamassa ystäviä. Kaupungista on tullut monelle olohuone, kodin jatke, kuten PTT:n tutkimuksessakin todettiin.
Kun samalla työelämän epävarmuus lisääntyy, ekologisuuden arvo nousee ja kiertotaloudesta on tullut monessa taloyhtiössä arkipäivää, ei ole oikeastaan ihme, että osa ei halua kiinnittää rahojaan ja itseään isoon asuntoon vaan asuu mieluummin halvemmalla ja pienemmässä, tai vuokraa. Se tuo toisenlaista vapautta.
Pienet asunnot kiinnostavat myös sijoittajia, mikä lisää niiden kysyntää. Kun tämän laittaa toiseen vaakakuppiin ja toiseen asunnon isomman koon, niin kummalle puolelle vaakasi kallistuisi? Arvostaisitko kuitenkin enemmän tilaa ympärilläsi?
On hassua, että pieniä asuntoja usein ihmetellään ulkopuolelta ilman, että kysytään niissä asuvilta itseltään, kuinka he kotinsa kokevat. Minä uskon, että vähemmälläkin pärjää.
Lue myös: Taloyhtiöasuminen mullistuu lähivuosina − tätä tulevaisuus tuo koteihin
