Pyyteetön halu auttaa naapuria tai jotakuta täysin tuntematonta, joka on karanteenissa, sairastunut tai muuten avun tarpeessa, on herättänyt hyvää mieltä mutta myös huolta. Sosiaalisen median keskusteluissa on pelätty, että hädän hetkellä tilaisuutta käytetään hyväksi, ja joku huijaa sairastuneita tai muuten apua tarvitsevia.
Keskustelulle on antanut pontta Vihdissä sattunut koronahuijaus, josta uutisoitiin laajasti. Siinä omaisuutta anastaneet tekijät väittivät tekevänsä koronavirustarkastusta.
Poliisi neuvoo suhtautumaan terveen epäluuloisesti, jos tuntemattomat ihmiset esiintyvät korona-asiantuntijoina ja tarjoavat apuaan. Viranomaiset eivät suorita koronatarkastuksia kodeissa tai yritysten tiloissa.
– Pyydä viranomaiseksi esittäytyvää henkilöä näyttämään virkamerkki. Jos epäilet tulleesi huijatuksi, soita välittömästi hätänumeroon 112, neuvotaan poliisin tiedotteessa.
Poliisi myös muistuttaa, ettei tuntemattomia ihmisiä kannata päästää sisälle asuntoon, ja netin välityksellä esitettyihin tarjouksiinkin tulee suhtautua kriittisesti.
Maakuntalehti loi julkisen auttajalistan verkkosivuilleen
Monella riskiryhmään kuuluvalla tai karanteenissa olevalla yksin asuvalla voi esimerkiksi olla kauppa-avun tarve, jos kodistaan ei ole päässyt poistumaan moneen päivään. Monella tilannetta seuranneella puolestaan on halu auttaa, mutta osa miettii, miten tarjota apuaan, että sitä myös uskalletaan vastaanottaa.
SPR:n kaikki vapaaehtoiset on koulutettu ja heidät haastatellaan.
Normaalistikin apua tarjoavien organisaatioiden rinnalle on nyt tullut yksittäisten ihmisten lisäksi myös uusia toimijoita, jotka pyrkivät saattamaan ihmisiä turvallisesti yhteen näinä poikkeuksellisina aikoina.
Maakuntalehti Karjalaisen toimituksessa Joensuussa ajatus auttajien ja konkreettisen avun tarvitsijoiden yhteen saattamisesta virisi keskiviikkona.
– Monet meistä olivat huomanneet, että ihmiset tarjoavat apuaan Facebooksissa. Alueellamme Facebookissa jaettu postaus ei kuitenkaan välttämättä tavoita avuntarvitsijoita, kun tarjoukset voivat olla hajallaan eri ryhmissä. Niinpä syntyi ajatus, että avuntarvitsijat voisivat löytää apua kootusti meidän verkkosivujemme kautta, uutispäällikkö Anna Sievälä kertoo.
Karjalaisen luomassa mallissa avuntarjoajat on listattu lehden verkkosivuille omalla nimellä yhteystietoineen, ja apua tarvitsevat saavat ottaa itse heihin suoraan yhteyttä. Nimettömiä tai pelkällä etunimellä tulleita avuntarjouksia ei julkaista. Avuntarjouksia, joista pyydetään rahaa, ei myöskään julkaista.
– Mietimme tässä myös turvallisuutta. Koko nimi ja yhteystiedot antavat mahdollisuuden avun pyytäjälle tarvittaessa selvittää, että ihminen on sama, jona esiintyy, Sievälä kertoo.
Tempauksesta on tykätty sosiaalisessa mediassa, mutta Sievälän mukaan suurempi yllätys oli se, miten nopeasti tarjouksia alkoi virrata. Torstaiaamuna kauppa-apua, koiranulkoilutusapua ja lastenhoitoapua tarjosi liuta ihmisiä jo kuuden pohjoiskarjalaisen kunnan alueelta.
Maalaisjärjellä selviää pitkälle
Tavallisten ihmisten toisilleen tarjoamaa naapuriapua koskevissa sosiaalisen median keskusteluissa on kyselty, miten maksaminen tapahtuu turvallisesti, jos naapuri käy esimerkiksi kaupassa toisen puolesta. Toinen yleinen huoli on liittynyt siihen, että auttajat voivat levittää koronavirusta mukanaan kodista toiseen.
Ratkaisuiksi rahaliikenteeseen on esitetty käteisen käyttämistä sekä verkkopankki- tai mobiilimaksamista. Kaikilla ei ole kotona käteistä tai verkkopankkitunnuksia. Siitä huolimatta vieraalle ihmiselle ei pidä antaa omaa pankkikorttiaan tunnuslukuineen. Hätätilanteessa kannattaa miettiä, voiko joku lähipiiristä auttaa verkkomaksamisessa.
Viruksen leviämistä voi yrittää estää lähettämällä kauppalistan viestillä tai soittamalla ja ostokset voi jättää avun tarvitsijan oven taakse niin, että ilmoittaa kauppakassin tuomisesta esimerkiksi soittamalla tai lähettämällä viestin. Kädet pitää muistaa pestä kunnolla, kävipä kaupassa tai vastaanottipa rahaa tai ruokakassin.
SPR kannustaa verkkoystäväksi
Osa yhteisöistä, yhdistyksistä ja virallisista organisaatioista tarjoaa apuaan myös poikkeusaikoina mutta ei välttämättä enää kasvokkain. Esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin (SPR) ruoka-avun toimittamista poikkeusaikana järjestellään parhaillaan niin, että jokaisen terveys voidaan turvata.
– Yhteisruokailut on jouduttu laittamaan tauolle, ja ruokakassien jakeluun etsitään yhdessä muiden ruoka-aputoimijoiden kanssa ratkaisuja, joilla jonotusta voidaan välttää, sanoo SPR:n sosiaalisen hyvinvoinnin koordinaattori Maaret Alaranta.
SPR:n ystävätoiminta on siirretty verkkoon, eli kasvokkaisia ystävätapaamisia ei epidemian aikana ole. Monella, varsinkin yksin asuvalla, voi kuitenkin olla tarvetta juttelukaverille juuri nyt.
– Meillä voi olla myös verkkoystävä toiselle ihmiselle, ja tämän tilanteen vuoksi olemme lisänneet verkkoystäväkoulutuksia. Niissä vapaaehtoiset saavat lyhyen koulutuksen ja voivat sen jälkeen toimia SPR:n verkkoystävinä sähköpostin tai vaikkapa Whatsappin välityksellä, viestinnän asiantuntija Mari Mäkinen kertoo.
Maaret Alaranta kertoo, että SPR:n kaikki vapaaehtoiset on koulutettu ja heidät haastatellaan, eli tehtävään ryhtyvät tietävät, että se vaatii sitoutumista.
– Kaikista vapaaehtoisista on tiedot ja se, kenen asiakkaan luona he käyvät. Jos ongelmia tulee, ne saadaan selvitettyä. Tämä on vapaaehtoisten tiedossa, joten sekin vähentää riskiä.
Lisäksi SPR:n osastossa eri paikkakunnilla on vastuuhenkilöt, joiden kautta toimintaa organisoidaan.
– Ystävätoiminnassa on ystävävälittäjä, joka on vapaaehtoisen ja asiakkaan eli molempien yhteyshenkilö. Vapaaehtoinen ja asiakas eivät operoi keskenään ilman ystävävälittäjää, Alaranta kertoo.
Aiheesta muualla:
SPR:n ystävätoiminta verkossa -koulutus
Sanomalehti Karjalaisen kampanja
Helsingin Sanomien Suomi auttaa -kampanja