Taloyhtiöelämä ei ole aina yhtä auvoa. Kun taloyhtiössä riidellään, sotkeutuu vyyhtiin jopa tahattomasti monta osapuolta: naapurit, taloyhtiön hallitus ja jopa isännöitsijä. Jotta talossa säilyy sopu, kannattaa kiista sopia reilusti ja keskustellen.
Konfliktien juurisyyt ovat samanlaisia, on kyse sitten työyhteisön, suvun tai naapureiden riidoista. Johtamisen ja konfliktihallinnan dosentti Pia Lappalainen kertoo, että riidan ytimessä on yleensä kokemus siitä, että yksilön oikeuksia on loukattu, eikä hänen tarpeisiinsa ole vastattu. Tämä kytkeytyy kuulluksi tulemisen ja arvostuksen tarpeisiin.
Konflikteja syntyy esimerkiksi silloin, kun ihminen peittää omat tarpeensa yrittäessään olla sosiaalisesti hyväksyttävä. Meillä on taipumus sanoa asioita, joita uskomme toisen odottavan. Omien tarpeiden ja tunteiden tukahduttaminen lisää väärinymmärryksen riskiä.
– Ongelmia syntyy, kun asioita ei kehdata ottaa suoraan puheeksi, vaan aletaan vatvoa niitä omien tukijoukkojen kanssa. Vastakkaiset rintamat vahvistuvat, vaikka näkökulmat perustuvat puutteelliseen tietoon ja tulkintoihin. Riidat koetaan haitallisina ja tuhoisina, koska ne jättävät negatiivisen tunnejäljen. Riitely ei kuitenkaan ole vaarallista, Lappalainen muistuttaa.
Kuunteletko loppuun vai mietitkö jo vastausta?
Lappalainen soisi ihmisten oppivan riitelemään asioista kiihkottomasti. Riitaan voi suhtautua keinona, jolla edistetään kaikkia koskevaa yhteistä hyvää. Vaikka äänet välillä nousevat, erimielisyyksiin ei tarvitse suhtautua tunteella, kun muistaa, että konfliktit kuuluvat vuorovaikutukseen.
– Aina, kun ihmisiä kokoontuu yhteen, alkaa tapahtua ihmisten välisiä asioita. Ei niitä tarvitse pelästyä. Toivoisin, että konfliktien ratkaisua opetettaisiin peruskoulussa yhtenä arkielämään kuuluvana taitona.
Kiistoja ja eripuraa voi ehkäistä ennalta kuuntelemalla ja keskustelemalla.
Kiistoja ja eripuraa voi ehkäistä ennalta kuuntelemalla ja keskustelemalla. Samat lääkkeet toimivat myös konfliktien ratkaisemisessa. Kannattaa miettiä, mitä tavoittelee silloin, kun kuuntelee toista. Onko minulla oikeasti pyrkimys ymmärtää toista ja prosessoida kuulemaani? Kuuntelenko kuullakseni vai vastatakseni?
Moni miettii kuuntelemisen sijaan omaa vastaustaan sillä aikaa, kun toinen puhuu. Suomalainen kansanluonne on jäyhä. Silti meillä arvostetaan ihmisiä, jotka osaavat reagoida viipymättä ja argumentoida näpsäkästi. Sitä pidetään älykkäänä. Pysähtymistä, kuuntelemista, läsnäoloa ja malttia ei pidetä arvossa. Hitaasti reagoiva tyyppi voi kuitenkin olla taitava kuuntelija.
Riidan sovittelija, älä tarjoa valmista ratkaisua
Jos sovittelet muiden riitaa, kuuntele molempia osapuolia. Ohjaa keskustelua faktoihin mielipiteiden sijaan. Jos taloyhtiössä riidellään ja osakas valittaa naapurin aiheuttamasta metelistä, kysele, miten ja milloin meteliä on kuulunut? Haukkuiko koira arkisin vai viikonloppuisin?
– Vaikka faktoilla ei olisi merkitystä, niiden kyseleminen luo puhujalle tunteen, että hänen asiansa on oikeasti tärkeä. Osakas voi aluksi olla sitä mieltä, että naapuri on psykopaatti tai narsisti, jonka on muutettava pois, mutta tultuaan kuulluksi hän on valmis lieventämään mielipidettään.
Myös vastapuolen käytöksen syiden ymmärtäminen sulattaa riitaa. Auta osapuolia kuuntelemaan toisiaan. Jos he puhuvat toistensa päälle, voit sanoa, että olet varannut keskusteluun reilusti aikaa, jotta molemmat voivat puhua loppuun asti.
Sopikaa pelisäännöistä. Päälle puhumisen sijaan puheenvuoroa voi pyytää nostamalla käden pystyyn. Sovittelijan roolissa oleva voi osoittaa elekielellä, että hänen huomionsa on siinä, joka yrittää puhua loppuun. Näin viittaaja huomaa, että keskeyttäminen on turhaa.
Älä tarjoa riitelijöille valmista ratkaisua. Ratkaisu kantaa pidemmälle, kun osapuolet kehittävät sen itse. Näin vahvistat samalla heidän omia konfliktinratkaisukykyjään ja varmistat, etteivät he ole kohta uuden ongelman kanssa luonasi.
Jos tilanne kuumentaa tunteita ja tuntuu liian henkilökohtaiselta, paikallaan voi olla pyytää apuun joku ulkopuolinen. Jos taloyhtiössä riidellään, voi apua pyytää esimerkiksi Naapuruussovittelun keskuksela. Se sovittelee asumiseen ja naapuruuteen liittyviä konflikteja.
Näin edistät riidan ratkaisemista
- Konfliktit ratkeavat kuuntelemalla. Kuuntele kaikkia riidan osapuolia. Puhu osapuolten kanssa ensin kahden kesken ja anna heidän purkautua.
- Pysy puolueettomana. Voit sanoa, että ”en voi nyt ottaa kantaa, mutta kuulen mielelläni, mitä sanottavaa sinulla on”.
- Pyydä kertomaan aiheesta lisää. Kysele perusteluja ja osoita olevasi kiinnostunut.
- Jos saat osapuolet keskustelemaan keskenään, varmista, että he ymmärtävät toisiaan oikein. Voit todeta ääneen, että keskustelussa on noussut esiin tärkeitä asioita ja kerrata ne vielä.
- Älä ammu kummankaan osapuolen huonojakaan ehdotuksia alas, vaan rohkaise heitä miettimään erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja.
Lue lisää: Koronaviruksen aiheuttama poikkeusaika vaatii poikkeuksellisen hyvää naapuruutta
Lue myös: Mikä avuksi, kun taloyhtiössä riidellään?
Lue myös: Jos taloyhtiössä on kiusanhenki, siihen voi ja pitää puuttua
Lue myös: Ärsyttääkö naapurin erilaisuus? Suvaitsevuutta voi opetella
