Kun jätehuolto tyhjentää roska-astiat, harva miettii tarkemmin, minne omat roskat matkaavat. Ne ovat poissa silmistä ja jonkun muun ongelma. Ainakin teoriassa on kuitenkin mahdollista, että roskat päätyvät takaisin kotiin aivan uudessa muodossa. Juuri se on kiertotalouden hienous.
Yksinkertaisimmillaan kierrätys on kirpputoriostoksia tai vanhan villasukan purkamista ja langan käyttämistä uudelleen. Yhteiskunnan mittakaavassa kierrättäminen on kiertotaloutta, jossa uudelleenkäytämme vanhan materiaalin niin, että hukkaan menevää jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tässä tehtävässä myös taloyhtiöt ovat tärkeässä asemassa.
Lue lisää: Jätteellä yhä useammin uusi elämä − taloyhtiöillä kiertotaloudessa isoja mahdollisuuksia
Lajittelu auttaa kiertotaloutta
Jotta kiertotalous toimii, täytyy jätteiden päätyä roskakatoksessa oikeaan astiaan. Siksi onnistuneen kiertotalouden ensimmäinen askel ovat hyvät ja monipuoliset lajitteluohjeet.
Yleensä eri jäteastiat ovat eri värisiä, mutta väri ei kerro kaikkea. Sen lisäksi jäteastian kylkeen tarvitaan tarra, jossa vähintään lukee, mitä jätettä sinne laitetaan. On hyvä, jos tarrassa on tekstin lisäksi kuvia – näin tekstiä ymmärtämätönkin tietää, mitä astiaan menee.
Roskakatoksen lisäksi lajitteluohjeet voivat olla näkyvillä ilmoitustaululla ja ne kannattaa jakaa jokaiseen huoneistoon. Lajitteluohjeista kannattaa muistuttaa aika ajoin, etenkin, jos talossa on paljon vaihtuvia asukkaita. Monikielinen viestintä on paikallaan, jos taloyhtiössä puhutaan useita eri kieliä.
Kun taloyhtiössä ryhdytään kierrättämään ensi kertaa esimerkiksi muovia, on tehostettu tiedottaminen ja opastus alussa tarpeen. Valmiita materiaaleja voi saada esimerkiksi paikalliselta jätehuollolta.
Asukkaita kannattaa innostaa ja kannustaa kierrättämään myös teoilla. Siisti ja hyväkuntoinen jätepiste kannustaa lajitteluun, ja tehokas kierrätys taas säästää taloyhtiön rahaa.
Lue lisää: Toimiva jätehuolto helpottaa taloyhtiöasukkaiden arkea
Mitä jätteestä tehdään?
Taloyhtiön pihasta lähtevä roskakuorma päätyy kukin omaan paikkaansa. Esimerkiksi muovijäte menee Riihimäelle muovinjalostamolle. Osa jätteestä kulkee Eurooppaan, osa poltetaan energiaksi lähimmässä laitoksessa.
Biojäte kompostoidaan. Siitä tehdään multaa, joka päätyy viherrakentamiseen, meluvalleihin, tienpenkereille ja maanviljelyn tarpeisiin. Osa biojätteestä myös mädätetään ja käytetään biokaasuna. Tällöin jäljelle jäävä osa käytetään maanparannustuotteina.
Lasi käsitellään kuitulasiksi. Sitä käytetään eristemateriaalina maarakentamisessa ja pohjarakenteissa. Osa lasista voidaan viedä Eurooppaan, jossa se uusikäytetään lasina eli siitä tehdään uusia lasipakkauksia.
Metallipakkaukset sulatetaan ja niistä valmistetaan uutta terästä, alumiinia ja seosmetalleja. Metallia saadaan jalostamalla sitä malmista, mutta se kuluttaa yli kaksi kertaa enemmän energiaa kuin metallin valmistaminen kierrätetystä metallista. Nykyään jokaisessa metallipakkauksessa on kierrätettyä materiaalia yli neljännes.
Muovi päätyy takaisin muoviteollisuuteen. Siitä tehdään muovirakeita, joista syntyy esimerkiksi muovikasseja ja työkalujen kädensijoja. Kaikkea muovia ei saada eroteltua puhtaana, mutta sekin voidaan hyödyntää esimerkiksi aidantolpissa tai lattialankuissa. Käyttökelvoton muovi poltetaan energiaksi.
Paperi ja kartonki menevät uusiokäyttöön. Paperista poistetaan musteet ja kartongista muovipinnoitteet. Pinnoitteet yleensä poltetaan energiaksi. Muu kuitu pulpperoidaan eli hajotetaan ja käytetään uudelleen. Paperista saa esimerkiksi sanomalehti- ja pehmopaperia. Kartongista taas syntyy esimerkiksi hylsykartonkia vaikkapa paperirullan sisään.
Jäte päätyy useammin kiertoon kuin kaatopaikalle
Kaatopaikalle kipattavat jätekuormat ovat monella mielessä kierrätystä miettiessä. Miksi kierrättää, kun jäte kuitenkin kasataan kaatopaikalle?
Myyttiin ei kannata langeta. Suomessa tuli vuonna 2016 voimaan orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto ja ympäristöministeriön vuonna 2018 teettämän selvityksen mukaan enää kolme prosenttia Suomen yhdyskuntajätteestä päätyy kaatopaikalle. Kaatopaikalle päätyy esimerkiksi mineraalivillaa, tuhkaa, kuonaa ja maa-ainesjätettä.
Lue lisää: Jätehuolto lisää asumismukavuutta, mutta mihin päätyy kierrättämätön jäte?
Kaatopaikkasijoitus on yksi kierrättämiseen liittyvät virheellinen uskomus. Usein sellainenkin jäte, josta ei saada uusiotuotteita, voidaan polttaa energiaksi. Polttamisesta koituu päästöjä, mutta se on kaatopaikkaa parempi vaihtoehto. Poltettuna jäte hyödyttää vielä elinkaarensa loppumetreillä yhteiskuntaa.
Uusia kierrätystapoja kehitetään koko ajan, joten tulevaisuudessa yhä useampi jäte päätyy uusiokäyttöön – kunhan lajittelemme ne oikein.
Lähteet: Mika Horttanainen, Ympäristötekniikan professori, Lappeenrannan-Lahden Teknillinen Yliopisto, HSY, Suomen Keräystuote Oy
