Kun paikkakunnalla puhutaan kahta kieltä, myös taloyhtiön viestintään voi olla hyvä panostaa kahdella kielellä. Asunto Oy Lappeenrannan Auringonkehdossa kyse ei ole toisesta kotimaisesta, sillä lähes puolet osakkaista puhuu venäjää. Taloyhtiön kulttuurierot on huomioitu viestinnässä.
– Sijaitsemme Saimaan rannalla lähellä Venäjän rajaa, ja monella osakkaalla asunto toimii eräänlaisena kesäasuntona. Tiedotteet käännetään, sillä on hyvä, että viestit kulkevat kaikille asukkaille ja osakkaille samanlaisina, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Heikki Sintonen kertoo.
Sintosen mukaan kyse on ennen kaikkea osakkaiden yhdenvertaisuudesta. Lisäksi kahdella kielellä tiedottaminen lisää tyytyväisyyttä taloyhtiötä kohtaan.
Kyse on ennen kaikkea osakkaiden yhdenvertaisuudesta.
– Uskon, että kääntäminen helpottaa kaikkia osapuolia. Jos tiedotteita ei käännettäisi, viestit voisivat vääristyä ja syntyisi varmasti väärinkäsityksiä, Sintonen sanoo.
Juuri tästä syystä taloyhtiön isännöintiä hoitava REIM Lappeenranta päätyi aikanaan kääntämään tiedotteita. Tiedotteet kääntää johdon assistentti Olga Rugojeva, joka tietää, miten asioista kannattaa kertoa venäjäksi kulttuurierot huomioiden.
– Otan käännöksissä huomioon kulttuuriset erityispiirteet. Olen itsekin Venäjältä kotoisin, joten tiedän, että suomalaiset taloyhtiöt toimivat hyvin eri tavoin kuin venäläiset taloyhtiöt. En käännä tiedotteita sanasta sanaan vaan panostan siihen, että viesti menee varmasti perille, Rugojeva kertoo.
Rugojevan mukaan taloyhtiön asukkaat ovat olleet tyytyväisiä palveluun.
– On varmasti mukavaa saada tärkeät tiedot myös omalla kielellä. Moni osakas viettää Lappeenrannassa vain vähän aikaa vuosittain, joten he eivät välttämättä puhu lainkaan suomea tai esimerkiksi englantia.
Apua kielimuurin välille
Rugojevan tekemät käännöstyöt eivät ulotu ainoastaan isännöitsijältä tuleviin ohjeistuksiin.
– Käännän kaikki viralliset paperit silloin, kun se on tarpeellista aina jätteenlajitteluohjeista karhukirjeisiin, hän kertoo.
Myös Auringonkehdon isännöitsijä Eila Hostikka uskoo, että käännöstyöstä on asukkaille paljon apua.
– Kyse ei ole meille isosta asiasta. Tiedotteiden kääntäminen helpottaa kuitenkin meidänkin työtämme, sillä näin säännöt ovat kielestä riippumatta kaikille selvät. Asuminen sujuu vaivattomasti, ja kaikki asukkaat tietävät, että esimerkiksi remonttia varten täytyy kysyä lupa, Hostikka summaa.
Taloyhtiön puheenjohtaja Heikki Sintonen toivoo, että taloyhtiön kaksikielisyyteen voitaisiin panostaa jatkossa enemmänkin.
– Esimerkiksi yhtiökokouksissa käy varmaankin kielimuurista johtuen hyvin vähän venäläisiä. Taloyhtiöissä moni asia ratkeaa ja moni idea syntyy pihoilla ja rappukäytävissä tapahtuvan rupattelukulttuurin avulla. Jos yhteistä kieltä ei ole, kanssakäyminen jää vähäisemmäksi.
