Suomessa kuoli 51 ihmistä tulipaloissa vuonna 2018. Rakennuksissa sattuneista palokuolemista 21, eli lähes puolet, tapahtui rivi- ja kerrostaloissa. Luvut ovat murheellisia, ja juuri siksi niitä pitää pyrkiä pienentämään: paloturvallisuuteen vaikuttavat palohälytysjärjestelmät ja hyvä pelastussuunnitelma, jota myös toteutetaan arjessa.
Helsingissä sijaitsevassa 24 asunnon Asunto Oy Luoteisväylä 30:ssä tehtiin äskettäin putkiremontti. Samalla taloyhtiö päätti tehdä mittavia parannuksia talon paloturvallisuuteen: palohälytysjärjestelmä uusittiin ja kytkettiin suoraan sähköverkkoon, yhteiset tilat siivottiin ylimääräisestä palokuormasta, palo-ovien kunto tarkastettiin ja pelastussuunnitelma päivitettiin ajan tasalle.
– Siirryttiin dinosaurusajasta nykyaikaan, kuvailee hallituksen puheenjohtaja Ari V. Mentu.
Mentu kertoo, että aikaisemmin osa yhteisten tilojen hälyttimistä oli väärin sijoitettu, mikä aiheutti turhia hälytyksiä.
– Saunaosaston hälyttimet huusivat joskus aiheettomasti. Siinä syntyi vähän poika ja susi -ilmiö, kun asukkaat eivät enää ottaneet hälytyksiä todesta.
Pelastussuunnitelman taloyhtiö teetti kiinteistöja turvallisuusalan yritys Safetumilla. Yritys teki talossa riskitarkastuksen ja kirjasi ylös puutteet. Yhtiön hallituksen vastuulle jää suunnitelmasta tiedottaminen.
– Pelastussuunnitelma jaetaan kaikille osakkaille ja asukkaille, ja siihen kehotetaan tutustumaan, Mentu sanoo.
Turvallisuudesta pitäisi puhua enemmän
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) turvallisuusasiantuntija Jari Poudan näppituntuma on, että pelastussuunnitelman laatiminen ja siitä tiedottaminen on hoidettu taloyhtiöissä kohtalaisesti.
– Yhtiöllä on velvollisuus ilmoittaa suunnitelmastaan pelastusviranomaiselle, mutta siitä, miten kattavia suunnitelmat ovat ja miten niistä kerrotaan asukkaille, ei ole olemassa virallisia tilastoja, Pouta sanoo.
Perusongelma on, että pelastussuunnitelma tuppaa unohtumaan.
Pelastussuunnitelma on laadittava vähintään kolmen huoneiston asuinrakennuksiin. Taloyhtiön hallitus tekee pelastussuunnitelman harvoin itse, vaan sen laatiminen ulkoistetaan yleensä kilpailutuksen kautta joko isännöintiyritykselle tai kiinteistö- ja turvallisuusalan yritykselle. Jos työn tekee turvallisuusyritys, isännöitsijä on yleensä välikätenä.
– Malli on mielestäni toimiva. Siitä on hyötyä, että kiinteistöä katsoo ulkopuolinen ammattilainen, sanoo Mentun yhtiön isännöitsijänä toimiva Eveliina Leskinen Olarin Huolto Oy:stä.
Leskisen mukaan myös isännöitsijän täytyy tuntea kiinteistölle laadittu pelastussuunnitelma. Kiinteistökohtaiset tiedot, esimerkiksi tiedot poistumisreiteistä ja kokoontumispaikoista, ovat pelastussuunnitelman olennaisinta sisältöä. Lain mukaan tiedotusvastuu pelastussuunnitelmasta on rakennuksen haltijalla, eli käytännössä hallituksella, mutta laki jättää hallitukselle harkinnan varaa: suunnitelmasta on tiedotettava asukkaille ”tarvittavalla tavalla”.
– Perusongelma on, että suunnitelma tuppaa unohtumaan, ellei yhtiön hallinnossa ole mukana ihmisiä, joille paloturvallisuus on sydämen asia, Pouta sanoo.
Pelastussuunnitelman ideana on saada asukas miettimään riskejä.
– Taloyhtiöissä tämä aihe pitäisi saada yleiseen keskusteluun. Turvallisuudesta puhuminen koetaan kuitenkin epäseksikkääksi.
Lue lisää: Tulipaloriskiä kannattaa torjua taloyhtiössä yhdessä
Lakisääteiset asiat eivät ole kaikilta osin kunnossa
Palveluyritys Safetumin kokoama pelastusturvallisuuden vuositilasto kertoo, että pelastussuunnitelman mukaisia toimenpiteitä toteutetaan kiinteistöissä keskimäärin välttävästi. Se tarkoittaa, että lakisääteiset asiat eivät ole kaikilta osin kunnossa.
Tiedot perustuvat Safetumin asiakkaistaan keräämään aineistoon. Yhtiö tarkasti viime vuonna lähes 4 000 asuin- ja toimistokiinteistöä. Safetumin toimitusjohtajan Tuomas Jurvelinin mukaan puutteita on tyypillisesti taloyhtiöiden rakenteissa, paloturvallisuuslaitteiden huollossa sekä pelastussuunnittelussa ja siitä tiedottamisessa.
Lähes joka neljäs kiinteistö ei ollut tiedottanut pelastussuunnitelmasta asukkaille asianmukaisesti.
– Tyypillinen rakenteellinen riski on puute palokatkoissa. Esimerkiksi sähkökeskuksesta on vedetty sähköjohdot katon läpi ylempään kerrokseen, eikä läpivientiä ole tiivistetty palokatkomassalla niin, ettei palo pääse rakenteisiin, Jurvelin kertoo.
Lain edellyttämä pelastussuunnitelma löytyy lähes kaikista taloyhtiöistä, mutta viime vuonna 62 prosentissa eli reilusti yli puolissa Safetumin tarkastamista kiinteistöistä suunnitelma ei ollut ajan tasalla. Lähes joka neljäs kiinteistö ei ollut tiedottanut suunnitelmasta asukkaille asianmukaisesti.
– Paloturvallisuuteen liittyvät vaarat ja riskit pitäisi tunnistaa ja tehdä niistä johtopäätelmät pelastussuunnitelmaan. Vain tunnistettuihin riskeihin voidaan varautua, Jurvelin toteaa.
Mentu toteaa, että taloyhtiön hallituksessa ei voi olla kaikkien alojen asiantuntijoita, eikä jäsenillä ole välttämättä valmiiksi tietoa esimerkiksi pelastuslain sisällöstä. Hänen taloyhtiössään ei ole nimetty erityistä turvallisuusvastaavaa, vaan paloturvallisuusasiat on vastuutettu puheenjohtajalle.
Mentu luonnehtii oman yhtiönsä isännöitsijää käytännön tekijäksi, joka toimeenpanee hallituksen esittämiä korjausesityksiä ja huolehtii aktiivisesti myös paloturvallisuudesta. Kun Mentun taloyhtiö päätti teettää pelastussuunnitelmansa Safetumilla, isännöitsijänä toimiva Eveliina Leskinen oli mukana tarkastuskierroksella. Hän myös tarkasti Safetumin tekemän suunnitelman ja tiedotti siitä asukkaille.
Leskinen sanoo, että isännöitsijällä on yleensä paljon hoidettavaa taloyhtiöiden paloturvallisuudessa. Hallitus viime kädessä vastaa paloturvallisuudesta, mutta tavallinen malli on se, että käytännön työ ulkoistetaan isännöitsijälle.
– Tyypillisesti isännöitsijä huolehtii esimerkiksi siitä, että pelastussuunnitelma on päivitetty ja sammuttimet ja sprinklerilaitteet huollettu ajallaan, lakisääteiset tarkastukset tehty ja asukkaille tiedotettu pelastussuunnitelmasta, Leskinen kertoo.
Tarvitaan tietoa ja asenteiden muokkausta
SPEKin Jari Pouta painottaa asukkaiden vastuuta paloturvallisuudessa. Taloyhtiöissä paloturvallisuus on sekä taloyhtiön että asukkaan asia.
– Herättelisin ihmisiä katsomaan omaa kotia. Edelleenkään kaikki eivät miellä esimerkiksi sitä, miten vaarallisia tuikkukynttilät voivat olla, jos ne asettaa liian lähelle toisiaan, Pouta sanoo.
Edelleen moni vastaa, että menisi hätätilanteessa savuiseen porraskäytävään.
Tuikkukynttilöissä on metallinen kuppi, joka kuumenee tuikun palaessa. Kuumennut kuppi voi kuumentaa ja höyrystää liian lähelle asetetun tuikkukynttilän steariinin niin, että neste syttyy tuleen ja roihahtaa liekkeihin. Poudan mukaan SPEKin selvityksissä tulee säännöllisesti esille, että ihmisillä on usein vääriä käsityksiä siitä, miten tulipalotilanteessa tulisi kerrostalossa toimia – vaikka oikeat ohjeet löytyisivät pelastussuunnitelmasta.
– Tästä on puhuttu sata vuotta, mutta edelleen moni vastaa, että menisi hätätilanteessa savuiseen porraskäytävään. Oikea tapa on pysytellä huoneistossa. Ei ymmärretä, miten myrkyllistä se savu voi olla.
Vanha virsi on myös palovaroittimista muistuttaminen. Vanhoissa kiinteistöissä, joissa huoneistojen palovaroittimet toimivat pattereilla, varoittimien kunnosta huolehtivat lain mukaan asunnon haltijat. Sähköverkkoon kytkettyjen varoittimien taas katsotaan olevan kiinteitä sähköasennuksia, ja niistä vastaa kiinteistön omistaja.
– Näin on lainsäätäjä päättänyt. Kaikissa huoneistossa varoittimia ei edelleenkään ole, ne on sijoitettu väärin tai niissä ei ole patteria. Tilanne paranisi, jos taloyhtiö hoitaisi kaikki varoittimet, Pouta sanoo.
Myös Isännöintiliitto on ajanut kaikkien palovaroittimien asentamisen ja vuosihuollon siirtämistä taloyhtiön vastuulle. Asukkaiden asennemuokkaus ei tapahdu itsestään, vaan Poudan mukaan se edellyttää oma-aloitteisuutta taloyhtiöltä.
Lue lisää: Turvallisuus paranee, jos palovaroittimista vastaa taloyhtiö, ei asukas
– Perinteinen tapa on, että taloyhtiö pyytää vapaapalokunnan järjestämään sammutusharjoituksen. Asennekasvatus ei ole lakisääteistä, vaan se vaatii hallitukselta aktiivisuutta.
Viestinnällä on suuri merkitys
Safetumin Tuomas Jurvelin sanoo, että pelkkä asennemuutos ei riitä, vaan tarvitaan lisää tietoa.
– Pitäisi alkaa tarkastelemaan turvallisuutta kokonaisuutena. Muun muassa Safetum myy asiakkailleen palvelua, jossa kiinteistökohtaiset pelastussuunnitelmat ja niitä koskevat tiedotteet sekä paloturvallisuuteen liittyvät viranomaisohjeet ovat sähköisesti taloyhtiöiden hallitusten ja isännöitsijöiden saatavilla.
Jurvelinin mukaan hyvä pelastussuunnitelma huomioi kohteen erityispiirteet ja perustuu kiinteistön vaarojen ja riskien arviointiin, joka on tehty paikan päällä.
Tärkeimpiä asioita on, että suunnitelmasta tiedotetaan asukkaille.
– Tärkeimpiä asioita on, että suunnitelmasta tiedotetaan asukkaille, eikä se jää esimerkiksi jonkun hallituksen jäsenen haltuun Word-dokumenttina. Me tuotamme aineistoa viestinnän tueksi, mutta hallitus viime kädessä vastaa viestinnän toteuttamisesta.
Palveluntarjoajan toive on, että taloyhtiöt velvoitettaisiin teettämään säännöllinen riskinarviointi, jotta kiinteistön tilaa seurattaisiin nykyistä tiiviimmin.
– Paloturvallisuudesta huolehtiminen on myös taloudellisesti järkevää. Esimerkiksi vakuutusyhtiö saattaa vähentää tulipalovahingoista maksamiaan korvauksia, jos lakisääteisiä velvoitteita on laiminlyöty, Jurvelin huomauttaa.
Suora yhteys päivystykseen ei pelasta palolta
Moni taloyhtiö on ostanut palvelun, jossa uudenaikainen palohälytysjärjestelmä hälyttää suoraan palveluntarjoajan päivystykseen.
– Jos esimerkiksi vikahälytykset eivät välity eteenpäin, todellisessa palotilanteessa laitteisto saattaa olla vikatilassa eikä hälytä havaitsemastaan palosta asukkaille. Jos laitteisto hankitaan, sitä tulee myös huoltaa ja ylläpitää, Jurvelin sanoo.
SPEKin Pouta painottaa, että hätätilanteessa asukkaan ei pidä tuudittautua huoltoyhtiön apuun.
– Jos jää odottelemaan, että huoltomies hoitaa avun paikalle, todennäköisesti avun saapuessa on jo myöhäistä. Tulipalo kehittyy täyden palamisen vaiheeseen noin seitsemässä minuutissa. Jos talossa palaa, ihmisen pitää itse toimia.
Hallituksen puheenjohtaja Mentu sanoo, että tärkeää on myös se, miten paloturvallisuudesta viestitään taloyhtiössä. Hänen yhtiössään luontevaksi kanavaksi on muodostunut talon yhteinen Facebook-ryhmä.
– Siellä on edustajat melkein kaikista asunnoista. Siellä on hyvä heittää ohjeita ja käydä keskustelua esimerkiksi pelastusteille parkkeeraamisesta tai grillin käytöstä. Opastusta on hyvä antaa, mutta se kannattaa tehdä niin, ettei se tunnu käskemiseltä. Ihmiset ovat kuitenkin erilaisia, Mentu sanoo.
Neuvoja pelastussuunnitelman tekoon saa SPEKin sivuilta.
