Taloyhtiön jätehuolto ei ole pikkujuttu. Kun jätehuolto toimii oikein, asumismukavuus kasvaa ja taloyhtiön kulut laskevat. Jotta hyviin tuloksiin päästää, tarvitaan kaikilta aktiivisuutta.
Taloyhtiön asukkaat tarvitsevat neuvoa lajittelussa ja kierrättämisessä. Yhteiset lajitteluohjeet kannattaa jakaa huoneistoihin ja laittaa esille myös jätepisteelle mahdollisuuksien mukaan. Tiedottamista ei kannata jättää yhteen kertaan, sillä asukkaat voivat vaihtua. Oikeanlainen lajittelu tuo taloyhtiölle säästöä, sillä esimerkiksi muovinkeräys maksaa vähemmän kuin sekajätteen.
Asukkaiden kierrätysintoa lisää, jos jätetila on toimiva ja hyvä. Likainen, haiseva ja sekalainen tila on epämukava kaikille. Jäteastioiden tyhjennysväliin kannattaakin kiinnittää huomiota – jos astiat pääsevät niin täysiksi, että kannet eivät mene kiinni, ei tyhjennysväli ole tarpeeksi tiheä. Pahimmillaan huonosti hoidettu, ulkona oleva jätepiste houkuttelee lintuja ja rottia, jotka levittelevät jätteitä pihalle.
Lue lisää: Toimiva jätehuolto helpottaa asukkaiden arkea
Kierrättämätön jäte ei päädy kaatopaikalle
Jätteiden kierrättämiseen liittyy myös virheellisiä uskomuksia. Moni ajattelee, että jos jätteitä ei kierrätä, ne joutuvat kaatopaikalle. Ympäristöministeriön viime vuonna teettämän selvityksen mukaan kuitenkin vain kolme prosenttia Suomen yhdyskuntajätteestä päätyy kaatopaikoille. Silloin kyse on esimerkiksi mineraalivillasta, tuhkasta, kuonasta ja maa-ainesjätteistä.
Vanhentunut käsitys kaatopaikalle päätymisestä ei kuitenkaan ole mikään ihme, sillä Suomessa on tällä vuosikymmenellä tullut voimaan useita jätetaloutta koskevia säädöksiä, jotka ovat muuttaneet radikaalisti jätetaloutta. Vuonna 2016 voimaan tullut orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto on ollut yksi vaikuttavimmista säädöksistä.
Turusta laivataan jätettä naapurimaihin
Turussa toimi pitkään Suomen ainoa jätteenpolttolaitos, ja vuosikymmenien ajan yhdyskuntajätteet muuttuivat kaupungin kaukolämmöksi. Vanhentuneen laitoksen ympäristölupa päättyi vuonna 2014, ja uuden ekovoimalaitoksen rakentaminen on aloitettu tammikuussa Salossa. Uusi voimalaitos tulee käsittelemään noin 360 tonnia jätettä vuorokaudessa. Ennen vuotta 2021, kun uuden ekovoimalaitoksen on tarkoitus pyörähtää käyntiin, Lounais-Suomen energiajäte kuljetetaan laivoilla Ruotsiin, Viroon ja Suomeen energialaitoksissa hyödynnettäväksi.
− Lounais-Suomesta kertyy joka arkipäivä noin 350 000 roskapussillista kierrätyskelvotonta jätettä, josta noin puolet laivataan ulkomaille ja puolet kotimaahan, sanoo alueen 17 kunnan omistaman jätehuoltoyhtiön Lounais-Suomen jätehuollon palvelujohtaja Jaana Turpeinen.
Hän selittää, että vaikka energiakin on tarpeen, ja jätteestä tehty energia varsinkin, kierrätystä pidetään kuitenkin ensisijaisena vaihtoehtona. Silloin saadaan pidettyä raaka-aineet käytössä sen sijaan, että ne polttamalla poistuisivat.
Lue lisää: Kiertotaloudessa jäte saa uuden elämän, mutta millaisen?
Taloyhtiöiden jätekeräys on kuntavetoista toimintaa. Jätehuoltolautakunnat määrittelevät keräysvelvoitteet jätehuoltomääräyksissä.
– Jos pakkausjäte lajitellaan taloyhtiössä oikein hyvin, taloyhtiön ei tarvitse maksaa siitä kuin kuljetuskustannus. Sen sijaan polttokelpoisen jätteen astiaan päätyneestä jätteestä taloyhtiö maksaa myös jätteen käsittelymaksun, Turpeinen muistuttaa.
Lue lisää: Jätteellä yhä useammin uusi elämä − taloyhtiöillä kiertotaloudessa isoja mahdollisuuksia
Tuottajien vastuuta jätehuollosta hoitaa Rinki-verkosto
Toinen kotitalouksien jätetaloutta mullistanut säädös on jätelain säädös, joka tuli voimaan asteittain vuodesta 2015 lähtien. Se velvoittaa pakkaajia ja pakattujen tuotteiden maahantuojia järjestämään ja kustantamaan pakkausten keräyksen ja jätehuollon.
Yhdeksän pakkauksiin liittyvän toimialan etujärjestöä omistaa yhdessä Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n. Kun pakkausalan yritys tekee Ringin hallinnoiman sopimuksen, se siirtää pakkauksia koskevan tuottajavastuunsa hoitamisen tuottajayhteisöille. Sopimuksen on tehnyt yli 4 000 yritystä.
Kuluttajille järjestelmä näkyy Rinki-kierrätyspisteissä, joiden kautta kierrätetään lasi-, kartonki-, muovi- ja metallipakkauksia sekä kotitalouksien pienmetallia. Kunnat ovat perustaneet myös omia kierrätyspisteitä täydentämään Rinki-verkostoa.
