Mitä voi tehdä, kun naapuri valvoo taloyhtiön tapahtumia liian tarkasti? Etenkin vuokralla asuvat opiskelijat ovat usein kyttäämisen kohteita. Vaikka ei pitäisikään isoja juhlia tai soittaisi musiikkia kovalla, pelkkä vessanpöntön vetäminen tai oven kolahtaminen saattaa ärsyttää talossa vuosikymmeniä asuneita.
Taloyhtiö ei voi kieltää myöskään porraskäytävässä kulkemista, lasten leikkimistä tai muutakaan normaaliin asumiseen kuuluvaa, vaikka se jotakuta ärsyttäisikin.
Ammattivalittajia on kaikkialla
Turhien valitusten tehtaileminen ja halu rajoittaa naapureiden elämää ovat isännöitsijöille tuttuja. Kouvolassa toimivan Eskolanmäen Kiinteistöpalvelujen isännöitsijä Leena Koski kertoo, että jokaisesta taloyhtiöstä löytyy yksi niin sanottu ammattivalittaja.
– Ammattivalittaja voi olla mies tai nainen, mutta kovin nuori hän ei yleensä ole, yli kymmenen vuotta isännöintialalla työskennellyt Koski sanoo.
Myös lapsiin liittyvät valitukset ovat tavallisia. Lapset pelaavat palloa, leikkivät pihalla ja puhuvat kovalla äänellä porraskäytävässä. Tämä ärsyttää osaa asukkaista. Isännöitsijänä Leena Koski joutuu toisinaan muistuttamaan valittajille, että taloyhtiössä asuvien täytyy sietää toisten elämää ja siitä aiheutuvia ääniä.
– Omakotiasuminen on taloyhtiötä parempi vaihtoehto silloin, jos muiden elämä ärsyttää jatkuvasti, Koski sanoo.
Huomaavaisuus kannattaa
Isännöintiliiton lakiasiantuntijan, OTM Marina Furuhjelmin mukaan raja kulkee normaalissa asumisessa. Taloyhtiö ei voi kieltää normaaliin elämiseen kuuluvia asioita, vaikka ne häiritsisivätkin muita.
– Normaalisti ihmiset yleensä tietävät, missä raja kulkee, Furuhjelm sanoo.
Furuhjelm ottaa esimerkiksi omat korkokenkänsä, joiden kopina kantautuu porraskäytävästä naapureiden korviin. Koska Furuhjelm haluaa olla huomaavainen naapureitaan kohtaan, hän sipsuttelee portaissa usein varpaillaan.
– Kuitenkaan taloyhtiö ei voisi kieltää ketään käyttämästä korkokenkiä, hän sanoo.
Samalla periaatteella myöskään lapsia ei voida kieltää leikkimästä tai pelaamasta palloa taloyhtiön pihalla. Taloyhtiön tehtävä on huolehtia siitä, että yhteisten piha-alueiden käyttäminen on mahdollista kaikille ja kaikenikäisille asukkaille.
Oletko ”aidanrakentaja” vai ”puistovahti”?
Naapurisuhteita sosiologian väitöskirjassaan tutkinut valtiotieteiden tohtori Risto Haverinen sanoo, että toistuvat valitukset ja pyrkimys naapureiden elämän rajoittamiseen aiheuttavat säröä taloyhtiön sosiaaliseen yhteisöön.
Isännöitsijöiden tunnistama ammattivalittaja vastaa Haverisen rakentamasta naapurisuhteiden typologiasta löytyvää pihapoliisia. Pihapoliisia ärsyttää, jos jonkun elämäntapa poikkeaa hänen omastaan. Hän ei ole sopeutunut kaupunkiasumiseen kuuluvaan tapaan kunnioittaa toisten yksityisyyttä.
– Tämä voi olla myös sukupolvikysymys. Yhtenäiskulttuuriin kasvanut voi kaivata selkeitä pelisääntöjä ja auktoriteetteja. Joissakin tapauksissa valittaminen voi olla myös väline purkaa omassa elämässä koettuja pettymyksiä tai turhautumisia, Risto Haverinen uskoo.
Muut Haverisen löytämät naapurityypit ovat aidanrakentaja, puistovahti ja miljöönhoitaja. Aidanrakentaja eristäytyy ja miljöönhoitaja siivoaa toistenkin sotkut. Parhaiten nykyiseen kaupunkielämään soveltuu sosiologin mielestä puistovahti. Toisin kuin pihapoliisi, puistovahti on sopeutunut omaan asuinympäristöönsä ja ymmärtää, kuinka siinä kuuluu toimia.
