Ilmastonmuutoksen yhteydessä puhutaan harvoin asumisesta, vaikka pitäisi. Sen lisäksi, että asuminen tuottaa päästöjä, ilmastonmuutos vaikuttaa asuinrakennuksiin ja sitä kautta asumiseen.
Lue lisää: Asuminen unohdettiin ilmastokeskustelusta
Tuuli ei ehkä tule ensimmäisenä mieleen puhuttaessa ilmastonmuutoksen haasteista. Mutta voisi hyvin tulla. Tutkijoiden mukaan entistä kovemmat myrskyt yleistyvät. Myrskyissä sade kääntyy viistoksi, mikä kastelee tehokkaasti rakennusten julkisivut.
Lisäksi lauhtuvat talvet rapauttavat julkisivuja aiempaa nopeammin, kun sade tulee entistä useammin vetenä. Samalla ulkolämpötilan päivittäinen vaihtelu pakkasen ja lämpimän välillä lisääntyy etenkin Lapissa, mikä kuormittaa julkisivuja. Tulvatkin yleistyvät, mutta pysyvät silti määrällisesti pienempänä ongelmana kuin myrskyt tuulineen.
Tulevina vuosikymmeninä jokainen taloyhtiö kohtaa nämä ongelmat tavalla tai toisella.
Eikä tässä kaikki. Ilmastonmuutos yltää jopa maanpinnan alle, toteaa Ilmasto-opas.fi-sivusto. Maaperän kosteusolosuhteiden muuttuminen pikkuhiljaa jouduttaa putkirikkoja ja aiheuttaa syöpymiä putkiin sekä maakaapeleihin.
Tulevina vuosikymmeninä jokainen taloyhtiö kohtaa nämä ongelmat tavalla tai toisella.
Pellit kunnolla kiinni
Meren äärellä yli 20 vuotta isännöitsijänä toiminut Kotkan Isännöintipalvelu Oy:n toimitusjohtaja Juha Ranta sanoo, että kelit ovat Kotkassa nyt selvästi kovemmat kuin ennen. Vettä tai lunta tulee kerralla paljon ja tuulet ovat aiempaa voimakkaampia. Kotkalaisten taloyhtiöiden remonteissa tuuliasiat huomioidaan Rannan mukaan nykyisin esimerkiksi niin, että ikkunapeltien ja peltikattojen kiinnitykset tehdään aiempaa tukevammin.
Julkisivusaneerauksissa taas uusi seinäpinta tehdään useimmiten vanhan päälle tuuletusraon kera. Jos viistosade jostain syystä läpäisisi uuden seinäpinnan, vesi valuisi raossa alas, eikä koko rakenne kastuisi, Ranta havainnollistaa.
Remonteissa tuuliasiat huomioidaan esimerkiksi niin, että ikkunapeltien ja peltikattojen kiinnitykset tehdään aiempaa tukevammin.
Tuulipulmat ovat tuttuja myös Ylivieskassa ikänsä asuneelle isännöitsijä Sami Hauhtoselle MHT Isännöinti Oy:stä. MHT Isännöinti Oy tutkituttaa isännöimiensä rakennusten julkisivuja kerran vuodessa. Näin orastavat ongelmakohdat havaitaan ajoissa, eivätkä ne ehdi kasvaa suuriksi pulmiksi. Lisäksi muutamissa taloyhtiöissä on varauduttu myrskyihin hakemalla varmuuden vuoksi lupa isojen pihapuiden kaatamiseen.
Myrskysade läpäisee
Julkisivujen kuntotutkimukset ovat todella tärkeitä, sanoo väitöskirjaa rakennuskannan sopeutumisesta ilmastonmuutokseen parhaillaan tekevä diplomi-insinööri, Julkisivuyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Toni Pakkala. Joskus taloyhtiöt pelkäävät kuntotutkimuksen maksavan paljon. Pakkalan mukaan pelko on turha, sillä summa on lopulta vain muutama prosentti korjauskustannuksista – ja tutkimuksella saattaa pelastaa paljon, hän korostaa.
Tuulen ja veden yhteisvoima on yllättävän vahva. Pakkalan mukaan vesi voi myrskyllä todella päästä läpi julkisivun huonokuntoisista saumoista tai jopa tunkeutua vanhan pintamateriaalin läpi. Vanhoissa taloissa sadevesien ohjaus saattaa olla muutenkin puutteellinen. Parvekkeen, räystään tai ikkunapellin ja viereisen rakenteen liitosten tiiveydessä on usein parantamisen varaa.
Tuulen ja veden yhteisvoima on yllättävän vahva.
Tosin kun vettä tulee tarpeeksi, kaikki ei ehdi imeytyä julkisivuun tai läpäistä sitä. Sen sijaan vesi saattaa muodostaa patjan, joka liikkuu tuulen ajamana nurkkiin, saumoihin, ikkunanpieliin, jopa räystään alle kattotilaan.
Myrskyisät viistosateet kuormittavat rakennuksia luonnollisesti enemmän rannikolla kuin sisämaassa. Tästä huolimatta sisämaan taloyhtiötkään eivät välty ongelmilta – eivät edes lappilaiset taloyhtiöt. Ilmatieteenlaitoksen laskelmat osoittavat, että koko maassa viistosateiden määrä kasvaa noin 30 prosenttia vuosisadan loppuun mennessä. Lapissa lisäys voi olla 50 prosentin luokkaa, mikä on paljon.
– Lapissa julkisivujen vaurioriski johtuu paljolti siitä, että sielläkin aletaan lämpötiloissa liikkua yhä enemmän nollan läheisyydessä, jolloin sade muuttuu lumesta vedeksi, Pakkala toteaa.
Vedenpinta nousee
Sitten tulvat. Niitä on kolme tyyppiä, listaa diplomi-insinööri Thomas Banafa tulvariskien hallintaan erikoistuneesta Banafa Consulting Oy:stä.
Eniten huomiota ilmastonmuutoskeskustelussa lienee saanut merien pinnan nousu. Mutta sisämaan vesistötkin – järvet ja joet – tulvivat. Erityisesti talvitulvien arvellaan yleistyvän, mikä on haaste monella jokivarren paikkakunnalla. Rankkasadetulvat ovat kolmas muoto, ja jatkossa sateet tulevat yhä useammin talvellakin vetenä.
Kotkan Isännöintipalvelu Oy:n Juha Ranta tunnistaa ongelmat. Eräs alavalle paikalle Kymijoen rantaan pian 50 vuotta sitten rakennettu rivitaloyhtiö teetti taannoin turvakseen suojavallin. Ilman suojavallia vesi yltäisi olohuoneisiin, jos Kymijoen veden pinta nousisi metrin.
Erityisesti talvitulvien arvellaan yleistyvän.
Vanhaa rakennuskantaa on Kotkassa merenkin äärellä. Alavimmilla paikoilla sijaitsevissa kerrostaloyhtiöissä on Rannan mukaan ollut ajoittain ongelmana se, että merivesi nousee rakennusten pohjaviemäreihin. Ydinkeskustassa tätä ongelmaa ei ole, mutta siellä vesi saattaa rankkasateella nousta viemäreistä talojen kellareihin. Kaupungin vanhat viemärit kun eivät aina niele kaikkea taivaalta tullutta vettä sujuvasti.
Isännöitsijä Sami Hauhtonen MHT Isännöinti Oy:stä kertoo, että Ylivieskan keskustassa on moni kellarillinen talo varustettu pumpuin – varmuuden vuoksi. Kaupungin halki juokseva Kalajoki on silti ainakin toistaiseksi osannut käyttäytyä, eikä ole tulvinut keskustaan, Hauhtonen sanoo. Jääpatojen ja tulvan riski on suurempi alajuoksulla.
Varautuminen kannattaa
Mitä tehdä, kun vesi nousee? Diplomi-insinööri Thomas Banafa aloittaa kauempaa: tulviin kannattaa varautua. Ennakointi tulee aina halvemmaksi, kuin vahinkojen korjaaminen jälkikäteen.
Ennakointi alkaa taloyhtiön korkeussijainnin ja tulvariskien selvittämisellä. Suuntaa saa ympäristöviranomaisten tuottamista tulvakartoista. Paikallinen ELY-keskus taas tietää oman alueensa vesistöjen käyttäytymisen. Lisäksi kunnat ovat tehneet hulevesitulvariskien arviointeja. Myös taloyhtiön oma kokemusperäinen tieto on arvokasta.
Banafa kytkisi tulvariskiajattelun taloyhtiön pelastussuunnitelmaan ja turvallisuustyöhön. Fiksu hallitus pohtii, voiko tulvimista ylipäätään tapahtua. Mistä tulvavesi tulisi – mereltä, joesta, rankkasateena vai sulavasta lumesta? Seuraavaksi haarukoidaan toimia riskin pienentämiseksi. Tämän jälkeen päätetään, mitä tehdään. Hankitaanko turvautumisvälineitä, tehdäänkö sopimus tulvantorjunta-avusta kiinteistönhuollon kanssa? Niin ikään käydään läpi, mitä tehdään tulvan jälkeen.
Ennakointi tulee aina halvemmaksi, kuin vahinkojen korjaaminen jälkikäteen.
Takaiskuventtiilien asennuttaminen kellariviemäreihin voi olla hyvä varokeino. Jos tulva koittaa nousta viemäriin, veden paine sulkee venttiilin, eikä kellari pääse tulvimaan. Pumppuihinkin kannattaa investoida, jos on olemassa selkeä riski kellareiden tai alimpien kerrosten tulvimisesta. Rakennuksen kuivana pysymistä edesauttaa niin ikään salaojituksen ja sadevesikaivojen säännöllinen tarkistus ja tarvittaessa puhdistus, Banafa sanoo.
Kiinteistön tulvariskiarvion voi tilata niitä tarjoavalta ammattilaiselta. Siinä tutkitaan ensin tulvien mahdollisuus, tyyppi ja todennäköisyys. Sitten kartoitetaan rakennus: onko kellareissa esimerkiksi asuintiloja tai arvokasta talotekniikkaa? Tiedoista summataan kohteen haavoittuvuus. Lopuksi arvio antaa listan toimista, joilla taloyhtiö alentaa tai hallitsee tulvariskiä.
– Varautumiseen ei ole yhtä ainoaa oikeaa keinoa, vaan se on aina tapauskohtaista, Banafa korostaa.
Info: Vakuutukset kuntoon
- Tulvien aiheuttamat vahingot korvataan kiinteistö- ja kotivakuutuksista. Tulvaturva sisältyy lähes kaikkien vakuutusyhtiöiden tuotteisiin. Vakuutusten ehdot vaihtelevat hieman, samoin tulvariskien hinnoittelu. Rajoitteista yleisin on, että vakuutuksista korvataan vain poikkeuksellisen tulvan aiheuttamat vahingot. Ennustettava, jokakeväinen tulva ei useimmiten riitä korvausperusteeksi.
- Vakuutusyhtiöiden antamia varautumisohjeita on syytä noudattaa, sillä noudattamatta jättäminen saattaa alentaa korvauksia, tai ne jäävät kokonaan saamatta. Ohjeita yhtiöt ovat koonneet verkkosivuilleen. Keskeistä on ennaltaehkäisy. Jo yksinkertaiset toimet voivat vaikuttaa, kuten että kellarivarastoissa ei säilytetä tavaraa lattialla vaan hyllyillä, jos tulvariski on todellinen.
- Vakuutusyhtiöt edellyttävät myös, että vahinkojen korjaamiseen käydään pikaisesti. Näin voidaan rajoittaa lisävahinkojen synty. Toimet ovat taloyhtiön vastuulla, tai sen tekemistä sopimuksista riippuen isännöinnin tai huoltoyhtiön vastuulla. Ilman vakuutusturvaa olevat kiinteistön ja irtaimiston omistajat vastaavat aina itse tulvavahinkojen korjaamisen kustannuksista.
