Edesmennyt Rauha-mummoni opetti minulle kaiken tarpeellisen viestinnästä. Tärkein oppitunti liittyi konkretisoimiseen. Rautalanka piti kaivaa esiin, kun mummo kysyi, mitä teen työkseni. Maaseudulla ikänsä asuneelle mummolle viestinnän johtaminen Isännöintiliitossa oli yhtä selvää kuin lypsyjakkaran käyttö minulle.
Mummolle oli turha jaaritella brändeistä, strategioista tai palvelukonseptien kehittämisestä. Sen sijaan kerroin, että annamme asukkaille ohjeita siitä, miten keittiöremontti tehdään tai saako yöllä käydä suihkussa.
Puhekouluttaja Juhana Torkki on selvästi myös ollut mummonsa opissa. Hän neuvoi Kiinteistö- ja rakennusalan viestintäseminaarissa, miten asiat sanotaan niin, että kuulija ymmärtää.
Torkki kertoi esimerkin. Isännöintiyritys tiedottaa, että verkkolaskujen massa-ajo on päätynyt pankkien järjestelmissä kirjepostitukseen e-laskun sijaan. Siis mitä? Kenelle viesti on suunnattu? Kirjanpitäjä kyllä ymmärtää sen, mutta yläkerran mummon todellisuudessa ei ole olemassakaan verkkolaskujen massa-ajoa ja e-laskuja.
Pidä mummo mielessä, kun viestit taloyhtiössä.
P.S. Joulunajan muistilista ja muita konkreettisia vinkkejä taloyhtiön viestintään löytyy Kotitalo 8/2014 -lehdestä.
