Nykyaikaisen taloyhtiön järjestyssäännöt saavat olla reilusti talon ja sen asukkaiden näköiset. Ne valottavat, millaiset asukkaiden arvot ovat ja miten taloyhtiössä halutaan elää. Modernin taloyhtiön järjestyssäännöissä voi unohtaa entisaikojen määräysmentaliteetin. Järjestyssäännöt ovat suositus siitä, miten talossa eletään. Ne eivät ole juridinen dokumentti, kuten yhtiöjärjestys.
Määräysten, sääntöjen tai ohjeiden sijaan voitaisiinkin puhua vaikka talon tavoista. Tällaisiin järjestyssääntöihin on asukkaiden helppo sitoutua. Sitoutumisen myötä yhteishenki kohenee, asumisviihtyvyys nousee ja ahdasmielisyys sulaa suvaitsevuudeksi: naapureita ymmärretään paremmin. Samalla vähenevät turhat valitukset isännöintiin. Tämä taas hyödyttää taloyhtiötä, koska isännöinti saa käyttää työaikansa taloyhtiön tähdellisempien asioiden hoitoon.
Tunnistetaan tahtotila
Millainen taloyhtiö me haluamme olla? Millaisia ovat asukkaamme? Mitä me arvostamme? Siinä kolme ydinkysymystä järjestyssääntöjen uusimisen pohjaksi. Jos nämä asiat eivät vielä ole hallitukselle selviä, ne kannattaa selvittää. Asukaskyselyt ovat yksi työväline tähän, mutta myös esimerkiksi asukasilloissa pääsee hyvin kontaktiin naapureiden kanssa.
Määräysten, sääntöjen tai ohjeiden sijaan voitaisiinkin puhua vaikka talon tavoista.
– Hallituksen on tunnistettava osakkaiden tahto, muotoilee isännöitsijä Kristiina Hyötynen tamperelaisesta Isännöinti Ilkka Saarinen Oy:stä.
– Talothan ovat hyvin erilaisia. Joissakin asuu pääasiassa lapsiperheitä, toisessa senioreita.
Hyötynen kertoo panneensa merkille, että monille taloille muodostuu omanlaisensa ilmapiiri aivan luonnostaan. Se saattaa olla vapaamielinen, iloinen tai esimerkiksi lapsiystävällinen. Toisessa päässä ovat taloyhtiöt, jotka haluavat rajoittaa asukkaidensa ja näiden vieraiden tekemisiä kielloilla ja määräyksillä. Hyötysen mielestä asiat toimivat usein paremmin taloissa, joissa järjestyssäännöt eivät ole turhan tiukat.
– Ihmiset ikään kuin suhtautuvat asioihin vastuullisemmin. Jos joku pudottaa roskan porraskäytävään, hän automaattisesti poimii sen. Rapussa ei tarvitse erikseen lukea, että siivoa roskat jäljiltäsi.
Rakennetaan rauhassa
Uusia järjestyssääntöjä ei tarvitse laatia viikossa – hiljaa hyvä tulee. Asiaan paneutunut hallitus kuuntelee, keskustelee, kyselee, ehdottaa, mukautuu ja kyselee lisää. Kristiina Hyötynen vinkkaa, että jos taloyhtiöllä on esimerkiksi omat Facebook-sivut, keskustelua voi käydä siellä.
– Prosessi saa olla pitkäkin. Tavoitteeksi voi ottaa vaikkapa, että teemme uudet järjestyssäännöt tämän vuoden aikana. Samalla hallitus voi kehittää muitakin asioita, kuten miettiä talon yhteisten tilojen käyttöä. Eli koko prosessi voisi olla kokonaisvaltainen taloyhtiön käytäntöjen, hengen ja tilojen uudelleen arvioiminen, hän ideoi.
Asunto-osakeyhtiölaki ei edellytä taloyhtiön järjestyssääntöjen laatimista tai olemassaoloa.
Yksi vaihtoehto on laatia räätälöityjä ohjeita eri tarkoituksiin. Ensimmäinen ohje kertoo vaikkapa, kuinka käytät pyykkitupaa. Toinen neuvoo sähkön tai veden säästöön. Kolmas opastaa, miten meidän talossa noudatetaan yöhiljaisuutta.
Hyötysen mielestä eriyttämistä kannattaa kuitenkin harkita tarkkaan, koska kokemus on osoittanut, että mitä enemmän kirjoitettua tekstiä tarjotaan, sitä vähemmän ohjeita luetaan. Parhain järjestyssääntö olisikin järjestyssääntö, jota ei ole olemassa, Hyötynen naurahtaa.
– Jos asukkaat ottaisivat aina toisensa huomioon ja arvostaisivat toistensa näkökulmia, ei järjestyssääntöjä tarvittaisi.
Normaalielämä sallittu
Vaikka järjestyssääntöjen laatimista varten on olemassa valmiita malleja, työ kannattaa mieluummin aloittaa puhtaalta paperilta, sanoo lakiasiantuntija Jaana Sallmén Isännöintiliitosta. Silloin hallitus ja asukkaat tulevat aidosti pohtineeksi, mitkä asiat ovat tärkeitä.
– Näin juuri sen talon tavat tulevat kirjatuiksi, eikä käyttöön oteta vain jotain yleistä lomaketta, hän huomauttaa.
Järjestyssäännöt helpottavat etenkin uusien osakkaiden ja vaihtuvien vuokralaisten elämää.
Asunto-osakeyhtiölaki ei edellytä taloyhtiön järjestyssääntöjen laatimista tai olemassaoloa. Lakiteksti ei edes mainitse järjestyssääntöjä. Myöskään sitä ei missään määritellä, mistä asioista järjestyssääntöjen tulisi ohjeistaa.
Useimmiten on silti fiksua, että järjestyssäännöt ovat olemassa, sillä ne helpottavat etenkin uusien osakkaiden ja vaihtuvien vuokralaisten elämää. Yörauha on tyypillisesti asia, joka kannattaa kirjata talon tapoihin, Sallmén pohtii.
– Mutta hyvin voi miettiä, määrätäänkö yörauha alkavaksi kello 21, 22 vai 23. Onko maailma ja asuminen muuttunut? Millaisia ihmisiä talossa asuu? Entä millaisista asioista järjestyssäännöissä ei pidä ohjeistaa?
Sallménin mukaan ehdoton raja kulkee siinä, ettei normaalielämää rajoiteta. Normaalielämään kuuluu esimerkiksi se, että asukkailla saa käydä vieraita. Joskus taloyhtiöt ovat pyrkineet rajoittamaan vierailujen määrää vetoamalla porrashuoneen likaantumiseen ja siivouskulujen kasvuun. Näin on koetettu torpata myös kotien käyttö Airbnb-tyyppiseen vuokramajoitukseen.
– Se ei ole kestävä perustelu, Sallmén korostaa.
