Tyypillinen taloyhtiö: Parkkipaikka tyhjenee aamuisin ja täyttyy taas iltaisin, kun asukkaat tulevat töistä kotiin. Pihalla on leikkipaikka liukumäkineen ja keinuineen, ja etenkin valoisaan aikaan vuodesta pihalla pyörivät lapset taaperoista teineihin.
Iäkkäät pariskunnat ja lapsiperheet kävelevät kylpytakeissaan lauantaisin pihan poikki saunaan. Sinkut ja nuoret suuntaavat viikonloppuisin juhlimaan ja yrittävät olla kolistelematta, kun tulevat aamuyöllä koteihinsa.
Taloyhtiöissä asuvien ihmisten kirjo on laaja, ja eri-ikäisillä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevilla ihmisillä on erilaisia tarpeita ja toiveita omasta asumisestaan. Mutta miten tämä otetaan huomioon taloyhtiöiden hallinnossa ja edustavatko hallitukset osakkaiden koko kirjoa?
Hallituksissa korkea keski-ikä
Kiinteistöliitto julkaisi tammikuussa tutkimuksen, jossa tarkasteltiin suomalaisia taloyhtiöiden hallituksia. Kyselyyn vastasi 3 329 hallituksen nykyistä tai entistä jäsentä.
Osa hallituksen jäsenistä ehkä haluaisi jo luovuttaa paikkansa seuraavalle, mutta halukkaita ei ole.
Selvityksen mukaan suomalainen hallituksen jäsen on keskimäärin 60-vuotias. Niinkin moni kuin 75 prosenttia heistä on yli 55-vuotiaita ja vain alle kolme prosenttia 18−34-vuotiaita. Miehiä on kaksi kolmasosaa. Koulutustaustaltaan 47 prosenttia hallituksen jäsenistä on korkeakoulututkinnon suorittaneita.
Melko korkean keski-iän ja kouluttautuneisuuden lisäksi hallituksia leimaa jäsenten pieni vaihtuvuus. Kiinteistöliiton selvityksen mukaan hallitustyövuosien keskiarvo on 11 vuotta ja 41 prosenttia vastanneista on istunut hallituksessa yli 13 vuotta.
Kuilu osakkaiden ja hallituksen välillä johtaa pattitilanteeseen
Etenkin suurten kaupunkien ulkopuolella taloyhtiössä asuu usein vanhempaa väkeä, ja hallitukset edustavatkin osakkaita ainakin ikänsä puolesta. Kun vertaa edellä kuvaillun kaltaista, varsin tyypillistä suomalaista taloyhtiötä ja tutkimuksen hallitusjäseniä, voidaan kuitenkin olettaa, että asukkaiden ja hallitusten välissä on monessa taloyhtiössä myös jonkinlainen kuilu.
Ei ole ihme, jos hallituksissa hämmästellään, miksi osakkaat eivät tule yhtiökokouksiin päättämään omasta omaisuudestaan ja hallitusten kokoonpanosta. Tai miksi osakkaat valittavat, että esityslistalla olevat aiheet ovat kaukana heidän arjestaan ja päätökset tehdään joka tapauksessa muutaman äänekkään mielipiteen perusteella.
Tämä johtaa usein siihen, että samat henkilöt jatkavat luottamustehtävissä vuodesta toiseen ja iso osa osakkaista on tietämättömiä taloyhtiönsä asioista. Osa hallituksen jäsenistä ehkä haluaisi jo luovuttaa paikkansa seuraavalle, mutta halukkaita ei ole. Osakkaat eivät koe voivansa vaikuttaa, ja tilanne on kaikin puolin patti.
Miksi tarvitaan osakkaita edustava hallitus?
Jo laki määrittelee, että taloyhtiön hallituksen tärkein tehtävä on koko yhtiön edun ajaminen. Kun hallitus edustaa osakkaita ja kuuntelee heitä, osakkaat sitoutuvat esimerkiksi päätöksiin paremmin.
− Kun hallituksessa on edustettuna osakkaiden kirjo, yhteydenottokynnys on matala: kullekin löytyy edustaja, jota on helppo lähestyä. Tässä työssä tärkeintä on tietää, mitä osakkaiden mielessä liikkuu, sanoo pari vuotta turkulaisen Asunto-osakeyhtiö Kastanjametsän hallituksessa ollut Markus Rinne.
Taloyhtiön hallituksen tärkein tehtävä on koko yhtiön edun ajaminen.
Ansa Halonen on ollut samassa hallituksessa mukana jo parikymmentä vuotta. Halosta pyydettiin aikanaan mukaan, ja hän suostuikin ehdokkaaksi, koska halusi olla hoitamassa taloyhtiön asioita.
Hän kertoo, että asukkaiden on hyvä tutustua toisiinsa. Kun tuntee yhtiön osakkaat, tietää, ketä kannattaa ehdottaa hallitukseen.
− Ja osakkaiden vastuulla on olla suostuvaisia.
Konkareilla paljon tietoa, jota siirtää eteenpäin
Halosen mielestä pysyvyys hallituksen kokoonpanossa ja pitkäaikainen yhteistyö saman isännöitsijän kanssa on hyvästä. Koko porukkaa ei kannata vaihtaa kertaheitolla, vaikka se ei
edustaisi osakkaita parhaalla mahdollisella tavalla. Hallituskonkarit ovat usein nimittäin kullanarvoisia.
− Heille on kertynyt vuosien varrella valtavasti tietoa ja taitoa. Kun hallitukseen silloin tällöin valitaan uusi jäsen, hyvät työtavat siirtyvät konkareilta eteenpäin kuin itsestään, ja valittu kehityssuunta säilyy.
Vaihtuvuuttakin hänen mukaansa tarvitaan, sillä uudet ihmiset tuovat mukanaan uusia ajatuksia, uutta osaamista ja uusia näkökulmia.
Kun hallitukseen valitaan uusi jäsen, hyvät työtavat siirtyvät konkareilta eteenpäin.
Kahdeksan vuoden hallituskokemuksellaan Markku Kalm arvostaa hallitustaan, josta löytyy paljon erilaista osaamista ja vahvuuksia.
− Se on rikkaus, sillä päätöksiä tehtäessä asioita tulee meillä katsottua ainakin tekniikan, talouden ja asumisen viihtyvyyden näkökulmasta. Talousasioista kiinnostuneena olen usein esimerkiksi perustellut sitä, miksi ajoissa korjaaminen on järkevää.
Moni osakas luottaa taloyhtiönsä hallitukseen
Monista eroavaisuuksista huolimatta moni osakas silti luottaa taloyhtiönsä hallitukseen, paljastaa Isännöintiliiton tammikuussa teettämä tutkimus. 45 prosenttia kokee, että hallitus edustaa heitä. Tämä kertonee siitä, että vaikka hallituksen jäsenet eivät edustaisi sukupuoleltaan, iältään ta koulutustaustaltaan osakkaita, heidän ajatuksensa ja asenteensa kohtaavat.
Parantamisen varaa kuitenkin on. Luottamuksesta huolimatta vain 35 prosenttia on sitä mieltä, että hallitus tuntee hyvin osakkaiden ja asukkaiden näkemyksiä. Lähes 70 prosentin mielestä taloyhtiön päätöksenteossa tulisi kuunnella nykyistä enemmän osakkaita ja asukkaita.
Osakkaiden mielestä kerran vuodessa pidettävä yhtiökokous ei ole myöskään riittävä paikka vaikuttaa omaan omaisuuteen ja asumiseen liittyviin asioihin. Kyselyyn vastasi 500 kerrostaloissa asuvaa ihmistä, ja heistä 84 prosenttia oli sitä mieltä, että taloyhtiössä pitäisi järjestää osakaskysely, jonka tuloksia olisi hyvä käsitellä yhtiökokouksessa.
− Asukaskyselyn avulla hallitus saa tietää, edustaako sen näkemys enemmistöä vai ei, sanoo Isännöintiliiton tutkimuksen ja kehityksen asiantuntija Pekka Harjunkoski.
Osakaskyselyn seuraukset ovat usein kauaskantoisia. Kun hallitustyöskentely on hyvää ja päätöksiin sitoudutaan, sillä on merkittävä vaikutus taloyhtiön arvon kehitykseen pitkällä aikavälillä.
Kun hallituksen kokoonpano edustaa osakkaiden enemmistöä, isännöinniltäkin osataan ostaa juuri niitä palveluita, joita taloyhtiössä halutaan ja tarvitaan.
Juttu julkaistu ensimmäisen kerran Kotitalo-lehdessä 2/2017.